Mainos

Valehtelu oikeudessa johtaa melko harvoin tuomioon

Suomessa tuomitaan melko harvoin todistajia tai asianosaisia valehtelusta oikeudessa. Tilastokeskuksen tilastoista käy ilmi, että vuosittain tuomion perättömästä lausumasta tuomioistuimessa on saanut pari-kolmekymmentä ihmistä ensimmäisessä oikeusasteessa. Selvästi enemmän on tuomioita perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä, kuten poliisikuulustelussa.

Helsingin yliopiston oikeustieteen professori Johanna Niemi kertoo, että todistajan antama perätön lausuma käy yleensä ilmi jälkikäteen, jos silloinkaan.

– Sellaisia tilanteita on, että B on antanut perättömän lausuman ja A vapautuu rikoksesta. Myöhemmin tulee ilmi uusia todisteita A:n syyllisyydestä ja B joutuu syytteeseen perättömästä lausumasta, Niemi kuvailee.

Joskus kun todistajan kertomus muuttuu merkittävästi kesken oikeusprosessin, epäillään ulkopuolisen vaikuttaneen todistajaan tavalla tai toisella. Niemen mukaan poliisi saa kuitenkin harvoin selville todistajan uhkailua.

– Harvoin mennään edes niin pitkälle, että tehdään rikosilmoitus ja aloitetaan esitutkinta, hän sanoo.

Oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta tuomittiin toissa vuonna 57 ihmistä.

Niemi katsoo, että todistajiin liittyvä isoin ongelma on, etteivät ihmiset haluaisi todistaa.

– Ikäviä asioita ei haluttaisi kerrata, hän selittää.

Lisäksi todistaminen vie aikaa ja siitä on vaivaa, mutta korvaukset ovat Niemen mukaan pieniä. Joskus todistaminen voi olla myös vaarallista.

(MTV3 – STT)

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.