Professori kyseenalaistaa Auerin lapsen todistuksen

– Jos alle kouluikäinen lapsi kertoo omin sanoin todistamastaan tapahtumasta, hänen kertomuksessaan on suhteessa yhtä vähän virheitä kuin aikuisen kertomuksessa, vaikka se usein onkin niukempi, oikeuspsykologiaan perehtynyt Santtila sanoo.

Tilanne muuttuu heti, jos haastattelija johdattelee lasta tietämättään kysymyksillä. Aikuiset eivät ole yhtä alttiita johdattelulle, mutta heihinkin voidaan vaikuttaa tahallisesti tai tahattomasti. Santtila kertoo, että esimerkiksi Ruotsissa ministeri Anna Lindhin murhan tutkinnassa kuultiin aikuisia todistajia toistensa kuullen, jolloin virheet tarttuivat todistajalta toiselle.

Auerin lasten todistus keskeinen

Lasten uudet kertomukset ovat keskeinen osa uutta todistelua tällä viikolla oikeudessa käsiteltävässä Ulvilan murhajutussa, Santtila arvioi. Syyttäjä Jarmo Valkama vahvistaa tämän.

Korkein oikeus palautti Auer-jutun käräjille, koska hovioikeuden vapauttavan tuomion jälkeen syyttäjäpuoli esitti paljon uutta aineistoa. Syyttäjät ovat kertoneet aiemmin uuden todistelun osoittavan muun muassa, että surmaamisesta aiheutuneita ääniä olisi tallennettu ja soitettu myöhemmin nauhurilta hätäkeskuspuhelun aikana.

Santtilan mukaan Auerin lapsi kertoo kuulleensa oven läpi, kun Auer puuhasteli nauhoituksen kanssa. Santtila on Anneli Auerin puolustuksen asiantuntijatodistaja. Hän sanoo testanneensa tieteellisellä kokeella, voivatko lapset havaita oven läpi sen tyyppiset tapahtumat, joista Auerin lapsi kertoo.

– Lasten uusi kertomus ei ole luotettava. Niin monimutkaista tapahtumaa ei voi kukaan kuulon varassa havaita.

Haastehakemuksesta käy ilmi, että keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnon mukaan Auerin lapsi on voinut kuulla kertomallaan tavalla ääniä huoneensa suljetun oven takaa.

Todistus usein ratkaiseva

Helsingin yliopiston professorin Johanna Niemen mukaan todistajan kertomus voi olla ratkaiseva oikeudessa.

– DNA- ja kuitunäytteet ovat tärkeitä todisteita, mutta monessa tapauksessa ne eivät yksin riitä, oikeustieteen professori Niemi sanoo.

Esimerkiksi DNA kertoo sen, että joku on ollut rikospaikalla, mutta ei sitä, milloin tai mitä hän on tehnyt. Niemen mukaan perinteisesti todistajia on pidetty varsin luotettavina, mutta tiedot todistajaan vaikuttamisesta ovat muuttaneet tätä.

Niemi toivoisi, että poliisi kirjaisi ylös aina aikuistodistajiltakin kysymänsä kysymykset, sillä se lisäisi luotettavuutta. Lasten kertoman luotettavuutta arvioidaan jo kuulustelun kysymysten pohjalta.

Käytös ei kerro luotettavuudesta

Niemen mukaan todistajan varmuus omasta havainnosta ei kerro havainnon luotettavuudesta.

– Toiset sanovat, että näin sinisen auton. Toiset, että muistaakseni se oli sininen, mutta saattoi olla vihreäkin. Nämä ovat vain persoonaeroja, Niemi sanoo.

Santtila toivoisi, että aikuisten todistuksiakin kuultaisiin korkeammissa oikeusasteissa videolta kuten Ruotsissa.

– Ajatellaan, että hovioikeustuomarit pystyvät todistajan live-esiintymisestä päättelemään todistajan luotettavuuden. Nykytiedon valossa sanattomasta käytöksestä ei voida tehdä päätelmiä. Lisäksi mitä enemmän aikaa kuluu, sitä heikommat muistikuvat todistajalla on, hän perustelee.

(MTV3 – STT)

Valehtelu oikeudessa johtaa melko harvoin tuomioon