Asianajajaliitto: Syyttäjän pitäisi johtaa rikosjuttujen tutkintaa

Liiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola huomauttaa, että Suomen poliisivetoinen esitutkintamalli on poikkeuksellinen. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa esitutkintaa johtaa syyttäjä.

– Esitutkinnasta päästäisiin nopeammin syyteharkintaan. Syyteharkinnasta päästäisiin nopeammin eteenpäin, koska syyttäjä tuntisi jo jutun, Ruohola sanoo.

Asianajajaliitto pitää nykymallia tehottomana. Kun poliisi lähettää asiakirjat syyttäjälle esitutkinnan päättymisen jälkeen, syyttäjä voi useissa tapauksissa vaatia vielä lisätutkintaa. Tällöin paperinippu palautuu uudestaan poliisin pöydälle.

– Lähtökohtaisesti poliisi olisi edelleen tutkinnanjohtajana, mutta yhteistyö syyttäjän kanssa olisi tiiviimpää, Ruohola kuvaa.

Jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa syyttäjän ja tutkinnanjohtajan vuoropuhelun esitutkinnan aikana, mutta useimmiten näin tapahtuu esimerkiksi isoimmissa rikosjutuissa tai sananvapautta koskevissa jutuissa. Poliisirikosasioissa puolestaan tutkinnanjohtajana toimii aina syyttäjä.

Valtakunnansyyttäjänvirastossa nykytilannetta on kuvattu aiemmin muun muassa äärimmilleen viritetyksi kuminauhaksi, joka on jo lähes katkeamispisteessä. Myös Ruoholan mukaan muutos esitutkintalakiin vaatisi lisää syyttäjiä.

– Esitutkintalakia pitää muuttaa ja syyttäjien määrää lisätä, jos heidän vastuunsa kasvaa merkittävästi, Ruohola sanoo.

Ruohola uskoo, että lakimuutos maksaisi itsensä takaisin tehokkuutena. Samaan aikaan ihmisten oikeusturva hänen mukaansa paranisi, koska esitutkintaa johtaisi juristi.

Epäiltyjen tiedonsaanti lisäisi tehokkuutta

Syyttäjävetoisen esitutkinnan lisäksi Suomen Asianajajaliitto on työstänyt pitkän listan muita aloitteita, jotka lisäisivät oikeusturvaa. Yksi näistä on se, että epäillyt saisivat nykyistä paremmin tietoa esitutkinnasta jo ennen esitutkinnan viimeistä loppulausuntovaihetta.

Ruoholan mukaan tieto lisäisi myös tehokkuutta.

– Asianajajan oikeus saada tietoa on aika rajallista. Tietysti hän saa olla läsnä kuulustelussa, mutta epäilty ja asianajaja pääsevät kokonaisuudesta kärryille usein vasta loppulausuntovaiheessa, Ruohola sanoo.

Ruoholan mukaan poliisin tutkintataktisista syistä voi olla joskus syytä olla tuomatta tietoja esiin epäillyille. Käytäntönä salaaminen voi kuitenkin johtaa siihen, että epäillyt eivät halua vastata poliisin kysymyksiin lainkaan ennen loppulausuntovaihetta, jolloin koko esitutkintapöytäkirja toimitetaan kaikille asianosaisille.

– Useimmissa jutuissa salaaminen on uskoakseni tapa, joka vain heikentää oikeusturvaa.