Valaanpyyntiä vastustavat voittoon Berliinissä

Valaanpyyntiä vastustavat maat voittivat maanantaina tärkeän äänestyksen kansainvälisen valaanpyyntikomissio IWC:n vuosikokouksessa Berliinissä.

Jo ennen kokouksen alkua oli tiedossa, että valaanpyyntiä kannattavat ja vastustavat maat ottaisivat yhteen moneen otteeseen. Äänestyksessä hyväksyttiin niukasti nk. Berliinin aloite, jossa ehdotettiin koko valaanpyyntikomission muuttamista voittopuolisesti suojelujärjestöksi. Aikaisemmin IWC päätti lähinnä vain vuosittaisista valaanpyyntirajoituksista.
- Valaat ovat älykkäitä ja tuntevia eläimiä, ja kannatan vahvasti niiden suojelua, sanoi esityksen puolesta äänestäneen Saksan maatalousministeri Renate Knast avauspuheessaan.

Aloitteessa hyväksyttiin lisäksi kahden uuden valaiden suojelualueen perustaminen. Pyyntirajoituksissa otetaan huomioon tästä lähin myös kalastusverkoissa ja veneiden kanssa törmäyksissä kuolleet valaat sekä saasteiden ja ilmaston lämpenemisen vaikutukset. Lisäksi komissio päätti perustaa rahaston valaskantojen suojelua käsittelevää tutkimusta varten.

Japani ja Islanti olivat vaatineet Berliinin aloitteen poistamista nelipäiväisen kokouksen listoilta, mutta vaatimus hylättiin kokouksen ensimmäisessä äänestyksessä. Kaksikko puolestaan esittänee myöhemmin tuttuun tapaan kaupallisen pyynnin sallimista tiettyjen rajoitusten ja valvontajärjestelmien puitteissa. Niiden mukaan eräiden valaslajien kannat ovat riittävän vahvoja kestääkseen rajoitetun pyynnin.

Tieteellinen pyynti kismittää

Valaanpyyntiä vastustavat maat haluavat jatkaa ja vahvistaa vuonna 1986 voimaan tullutta valaanpyyntikieltoa, pyynnin puolestapuhujat taas kumota sen. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat mm. Australia, Britannia, Saksa ja Yhdysvallat, jälkimmäiseen etenkin Japani ja Islanti.

Valaiden pyyntikielto ei tosin ole ongelmaton. Norja on asettanut itselleen oman 711 lahtivalaan pyyntikiintiön. Norja saa pyytää yhä valaita, koska se asettui aikoinaan vastustamaan kieltoa. Myös Japani on jatkanut pyyntiä, omien sanojensa mukaan tieteellisiin tarkoituksiin. Nyt myös Islanti esittänee vastaavaa järjestelyä.

Luonnonsuojelujärjestöt ovat kritisoineet molempia maita ankarasti. Niiden mukaan tieteellinen pyynti on vain naamioitua kaupallista pyyntiä. Kiistoista huolimatta Berliinin kokous alkoi rauhallisemmin kuin viimevuotinen Japanin Shimonosekissa. Tuolloin komissio ajautui heti ilmiriitaan Islannin täysjäsenyydestä, jonka pyyntiä vastustavat maat estivät. Protestiksi Islanti marssi ulos kokouksesta.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat