Vakoilijoiden teloituksista ei rikostutkintaa

Teloitetuista kuusi tuomittiin laillisessa oikeudenkäynnissä vakoilusta, josta rangaistuksena oli kuolemantuomio. Yhtä ampumistapausta voitaisin poliisin mukaan tarkastella nykyisen rikoslain mukaan tappona, mutta teko on rikoksena vanhentunut.

Poliisille tehty tutkintapyyntö seitsemästä talvisodan aikaisesta teloituksesta ei johda esitutkintaan. Asiaa selvittäneen keskusrikospoliisin mukaan edellytyksiä esitutkinnan aloittamiselle ei ole.

Yleisradion MOT-ohjelman toimittaja teki tutkintapyynnön seitsemän suomussalmelaismiehen ampumisesta, joista kuusi pantiin toimeen pikaoikeuksien langettamien kuolemantuomioiden perusteella ja yksi ilman oikeudenkäyntiä.

Pikaoikeudet olivat tapahtuma-aikana voimassa olleen sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynneistä niissä annetun lain mukaisia alioikeuksia. Pikaoikeus oli erikoistuomioistuin, joka asetettiin käsittelemään vain tiettyä oikeusjuttua.

Asiakirjojen perusteella pikaoikeudet tuomitsivat tammikuussa 1940 kuudelle syytetylle kuolemanrangaistukset vakoilusta tuolloin voimassa olleen sotaväen rikoslain 67 :n perusteella. Pikaoikeuden tuomio oli pantava täytäntöön 24 tunnin kuluessa tuomion antamisesta. Asiakirjojen mukaan kyseisissä tapauksissa tuomiot pantiin täytäntöön määräajan kuluessa.

Yksi henkilö ammuttiin 27.12.1939 kuulustelutilanteen päätteeksi. Tämä ampuminen ei perustunut sotaoikeuden tai pikaoikeuden päätökseen. Myös tämän henkilön rikokseksi on asiakirjoihin merkitty vakoilu. Nykyisen rikoslain perusteella epäiltyä henkirikosta olisi tarkasteltava tappona. Lainmukaisia perusteita esitutkinnan suorittamiseen ei kuitenkaan ole, sillä teko olisi rikoksena vanhentunut.

Poliisia pyydettiin selvittämään, olivatko surmat laillisia vai tapahtuiko niiden toimeenpanossa henkirikoksia.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat