Vakavassa onnettomuudessa halvaantunut Jari Mönkkönen otti kantaa vaikeasti vammaisten kohteluun koronaepidemian keskellä: "Ettei vain olisi unohtunut yksi pieni ihmisryhmä"

12:09
Jari Mönkkönen kävi Tulosruudussa Viikon vieraana lokakuussa 2017.

Viisi vuotta sitten sattuneessa onnettomuudessa kaulasta alaspäin halvaantunut ex-huippuvoimistelija Jari Mönkkönen otti Helsingin Sanomien tuoreessa mielipidekirjoituksessaan kantaa sairaiden ja vaikeasti vammaisten ihmisten puolesta.

Mönkkönen esitti kirjoituksessaan saman kysymyksen, jonka Invalidiliitto oli esittänyt samaisella Helsingin Sanomien mielipidepalstalla kolme viikkoa aiemmin: milloin vaikeasti vammaiset rokotetaan?

Molemmissa kirjoituksissa toivotaan, että vaikeasti vammaiset ja esimerkiksi hengitystoimintoja heikentävistä sairauksista kärsivät ihmiset huomioitaisiin THL:n laatimassa rokotusjärjestyksessä.

Sen kärjessä mainitaan muun muassa ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö ja asukkaat. Monilla vaikeasti vammaisilla on hoitoa ympäri vuorokauden riippumatta siitä, asuvatko he palvelutalossa vai omassa kodissaan. Mönkkösen mukaan heitä kaikkia ei kuitenkaan ole huomioitu rokotusjärjestyksessä.

– Tietysti mennään siinä järjestyksessä, miten rokotukset on suunniteltu, mutta minulla on huoli siitä, ettei tässä vain olisi unohtunut välistä yksi pieni ihmisryhmä. Mitään tarkoitusta ei ole etuilla jonossa. Tarkoitus on, että ihmisiä käsiteltäisiin yhdenvertaisesti, Mönkkönen sanoo MTV Urheilulle.

– Tiedän, että palvelutaloissa asuvia on tosi paljon. Heille ja heidän hoitajilleen annetaan rokotuksia parhaillaan ja on jo annettu. Näille ihmisille on tehty palveluasumispäätös. Mutta samalla tavalla monelle vammaiselle tai vammautuneelle on tehty asumispäätös kotiin. Minun mielestäni se ei eroa mitenkään, asuuko palvelutalossa vai kotona. Esimerkiksi minulla on hoitoa 24/7, ja tässä tulee aika paljon kontakteja kuukauden aikana, kun kolmessa vuorossa tehdään töitä.

Mönkkönen huomauttaa, että hoitotoimenpiteet ovat monien vammaisten kohdalla sellaisia, ettei lähikontaktia voi välttää.

– Niistetään nenää, pyyhitään kasvoja, pestään hampaita tai syötetään. Näin korona-aikana tämä menee sellaiselle hankalalle alueelle. Kontakteja tulisi välttää, mutta toteutuuko se näiden ihmisten luona? Asia on tosi vaikea.

– Osalla vammaisista on apuna henkilökohtaisia avustajia, toisilla on lähihoitajia. Avustajilla ei ole koulutusvaatimuksia. Koulutetut lähihoitajat tietävät hygieniasta paljon enemmän; minkälaisia toimenpiteitä tehdään ja miksi. Avustajien kohdalla se on asiakas ja heidän omaisensa, jotka kouluttavat ja pitävät huolta hygienian toteutumisesta. Jos avustettava pyytää saada vaikka appelsiinin ja avustaja menee sitä kuorimaan keittiöön, niin kuinka voisi varmistaa, että kädet pestään ja desinfioidaan, käytetään hanskoja eikä kosketa välissä maskiin. Ei sitä ole kukaan katsomassa. Se on avustajien osaamisen ja ymmärryksen kysymys.

Invalidiliitto nostikin omassa kirjoituksessaan esiin sen, että myös henkilökohtaiset avustajat tulisi huomioida rokotusjärjestyksessä. Tällä hetkellä THL:n ohjeessa todetaan, että esimerkiksi kotihoidon työntekijöitä ei rokoteta vielä tässä vaiheessa.

Mönkkösellä ei tällä hetkellä ole tiedossaan sellaista tapausta, jossa avustettava olisi saanut tartunnan avustajaltaan.

– Mutta en yhtään epäile, etteikö näin voisi olla. Avustajina on paljon nuoria ihmisiä, tosi moni heistä on opiskelijoita. He tekevät asioita, joita nuoret ihmiset tekevät.

Mönkkönen sanoo esittäneensä huolensa useille eri tahoille.

– Toistakymmentä puhelua olen soittanut eri viranomaisille, ja aina vastuu siirretään seuraavalle. Toivottavasti edes jotain kiinnostaisi, vaikka me olemmekin aika pieni joukko täällä Suomessa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja