Suomessa on viisi valtion koulukotia, joihin sijoitetaan vaikeimmin oireilevia lapsia ja nuoria. Vaativan tason sijaishuoltopaikkoja on näissä koulukodeissa yhteensä 107 ja osa niistä on erityisen huolenpidon osastopaikkoja.
Valtion viidessä koulukodissa on noin 450 kriittistä tilannetta vuodessa ja noin 3 500 rajoitustoimenpidettä vuosittain. Koulukoteihin päätyy lapsia, joille se voi olla lyhyen elämän aikana jo 17. sijaishuoltopaikka.
Valtion koulukodeilla on lainsäädännön puolesta viimesijainen tehtävä lastensuojelussa.
Koulukotilapsista keskusteltiin Porin SuomiAreenassa.
– Koulukotityön keskiössä on aina lapsi. Lasta pyritään auttamaan moniammatillisesti. Näillä lapsilla on paljon traumoja, hylkäämisen kokemuksia ja siirtoja paikasta toiseen.
– Meidän tärkein tehtävämme on lapsen pahoinvoinnin vastaanottaminen turvallisesti ja arjen vakauttaminen, Valtion koulukotien johtaja Kaisa Lepola sanoo.
Lue myös: Tänne sijoitetaan vaikeimmin oireilevat lapset – Linda, 17, kertoo: "Oot lukkojen takana, sulta viedään kaikki"
Useimmilla itsetuhoisuutta ja psyykkistä pahoinvointia
Koulukoteihin sijoitetuilla lapsilla on yleensä aina vakava traumatausta ja useimmat heistä oireilevat pahasti.
– Me näemme psyykkisesti yhä huonovointisempia lapsia. Kaikilla tulijoilla on raskas reppu ja traumatausta ja heidän oireilunsa on sen mukaista. Päihteidenkäyttöä on nuoilla yhä enemmän. Päihteiden mukana tulee väkivaltaa ja rikoskierrettä, kuraattori Tanja Sabel Valtion koulukodeista kertoo.
– Nämä lapset ovat tosi rikottuja. He tarvitsevat meitä aikuisia, suojelua, huolenpitoa ja hoivaa, hän lisää.
Koulukotinuoret ovat usein itsetuhoisia ja turvattomuus näkyy heissä.
– Vakavasti turvaton lapsi jää hyvin hauraaksi. Lapsille pitäisi kehittyä kyky pitää itsensä turvassa, rauhoittaa itsensä ja olla menemättä tilanteisiin, joissa on vaarassa. Nämä syntyvät varhaisesta vuorovaikutuksesta, mutta onneksi sitä voidaan paikata myöhemmällä iällä, Vuorelan koulukodin psykologi Jyrki Nikanne sanoo.
Lue myös: Linda vietiin pois 6-vuotiaana, kun äiti ei enää jaksanut – nyt hänen ainoa kotinsa on laitos
Tältä näyttää lastensuojelun viimeinen sijoituspaikka, koulukoti – nuorilla useita ongelmia ja traumoja
Vahvoja tunteita ilosta syvään suruun
Lukuisia lasten elämäntarinoita nähneen kuraattorin mukaan koulukotiarjessa on vahvasti mukana ilo ja suru.
– Meillä on syvintä surua, traumaa ja nuoret haluavat tappaa itsensä tai jonkun muun. Toisella puolella on ihmeellinen ilo ja toivo siitä, että huominen päivä voi oikeasti olla parempi, Sabel kuvailee sijoitettujen lasten tunneskaalaa.
Katso yhden koulukotilapsen tarina ja koko SuomiAreenan paneelikeskustelu Lapsia koulukodeissa - näkemyksiä vaativasta sijaishuollosta MTV Katsomosta.
Miten koulukotinuoret käyttäytyvät ja oireilevat? Rikospaikka vieraili Sairilan koulukodissa. Videolla Linja kertoo oman tarinansa:
13:19