Suomessa on yli 700 lastensuojelulaitosta ja lähes 20 000 lasta asuu sijaishuollossa. Moni lapsi joutuu vaihtamaan useita kertoja sijoituspaikkoja.
Rikospaikassa haastatellun asiantuntijan mukaan lastensuojelussa epäonnistutaan liian usein eikä yhteiskunta huolehdi sijaishuollossa olevista lapsista riittävästi.
– Me onnistutaan auttamaan ja suojelemaan useita lapsia ja mahdollistamaan heille myönteisiä kehityskulkuja, mutta iian usein me emme onnistu tässä suojelutehtävässä. Suurin epäonnistuja on meidän yhteiskunta, joka on tiennyt vuosikymmeniä millaisia haasteita lastensuojeluun liittyy, mutta meillä ei ole yhteiskuntana ollut riittävästi tahtotilaa muuttaa, muokata ja kehittää niitä, lastensuojelujärjestö Pesäpuun kehittämispäällikkö Onni Westlund sanoo.
Westlundin mukaan lastensuojeluun liittyy häpeää ja siksi siitä vaietaan.
– Meillä puhutaan todella vähän lastensuojelusta, vaikka se koskettaa satojatuhansia suomalaisia. Silti se pidetään marginaalisena kysymyksenä.
Lue myös: Tänne sijoitetaan vaikeimmin oireilevat lapset – Linda, 17, kertoo: "Oot lukkojen takana, sulta viedään kaikki"
Tarvittaisiin yhdistelmäyksiköitä
Asiantuntijan mukaan Suomeen tarvittaisiin yksiköitä, joissa nuori saisi sekä terveydellistä että lastensuojelullista hoitoa saman katon alta.
– Suomessa on selkeitä puutteita puhtaasti terveydenhuoltoa nuorille tarjoavissa yksiköissä. Nuorisopsykiatriassa on todella pitkät jonot. Lastensuojelussa ja sijaishuollossa ei pystytä kaikkiin näihin haasteisiin vastaamaan, vaikka lastensuojelu paikkaa terveydenhuollon puutteita. Me tarvitsisimme näiden yhdistelmäyksikköjä, Westlund sanoo.
Westlund on tehnyt seitsemän vuotta töitä lastensuojelujärjestö Pesäpuussa. Hän on tavannut vuosien aikana noin 1500 lastensuojelussa olevaa lasta.