Vajaa 50 kansalaisuushakemusta hylättiin rikosten takia – joukossa raiskaaja ja huumerikollinen

Vajaa viisikymmentä erilaisista rikoksista tuomittua henkilöä haki alkuvuodesta turhaan Suomen kansalaisuutta. Pääosa kielteisistä päätöksistä syntyi lukuisten sakkojen ja lyhyiden vankeustuomioiden pohjalta, mutta joukossa oli myös törkeistä huumausainerikoksesta tuomittu mies sekä seksuaalirikoksista tuomittu mies.

MTV3:n uutiset pyysi maahanmuuttovirastolta kaikki nuhteettomuuspykälän perusteella alkuvuodesta tehdyt kielteiset päätökset.

Yli 4 000 tuhatta kansalaisuushakemusta hyväksyttiin, mutta kielteisiä päätöksiä tammikuusta heinäkuun loppuun oli noin 440. Perusteet jakautuvat näin:

- Ei täytä kielitaitoedellytystä: 294

- Ei täytä nuhteettomuusedellytystä: 46

- Ei täytä asumisaikaedellytystä: 37

- Reagoimattomuus: 31

- 18 vuotta täyttänyt kanssahakija ei täydentänyt hakemusta itseään koskevaksi määräajassa: 13

- Henkilöllisyys ei selvitetty: 11

- Ei täytä maksuvelvoitteiden hoitamisedellytystä: 3

Kansalaisuuslain mukaan Suomen kansalaisuuden ehtona on mm. nuhteettomuus. Pykälän mukaan kansalaisuus voidaan myöntää, jos hakija ”ei ole syyllistynyt muulla kuin rikesakolla rangaistuun tekoon eikä häntä ole määrätty lähestymiskieltoon”.

Toisen pykälän perusteella tästä voidaan poiketa, jos sellaiselle on perusteltu syy. Tässä tutkitaan rikoksesta kulunutta aikaa, teon laatua ja rikosten toistuvuutta.

Yksikin rikos voi estää

Yksikin rikos voi estää kansalaisuuden. Esimerkiksi 40-vuotiaan egyptiläisen kansalaisuushakemus hylättiin 2012 tapahtuneen pahoinpitelyn takia. Hän sai 60 päiväsakon rangaistuksen.

Riittääkö yksi liikennesakko kansalaisuuden eväämisen?

Saattaa riittää jos se on hyvin tuore, sanoo maahanmuuttoviraston kansalaisuusyksikön johtaja Heikki Taskinen.

Toisaalta hakijoissa on toisen ääripään esimerkkejä. 19-vuotias sudanilainen turvapaikan hakija ei saanut Suomen kansalaisuutta kahden rikostuomion takia. Mies jätti kansalaisuushakemuksen 2009, mutta 2010 hän sai pahoinpitelystä 30 päiväsakkoa ja 2011 tapon yrityksestä kolme vuotta ehdotonta vankeutta.

33-vuotias irakilaismies jätti kansalaisuushakemuksensa vuosi sen jälkeen, kun hänet oli 2010 tuomittu raiskauksesta, joskin jätetty siitä syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta. Turvapaikanhakijana Suomeen otettu mies oli syyllistynyt myös lukuisiin muihin rikoksiin: vuonna 2000 varkauteen ja kahteen ryöstöön, 2001-2002 ryöstöön, ryöstön yritykseen ja kahteen varkauteen, 2002 haitantekoon virkamiehelle ja virkamiehen vastustamiseen, 2002 pahoinpitelyyn ja laittomaan uhkaukseen, 2004 pahoinpitelyyn ja huumerikokseen ja 2007 pahoinpitelyyn.

Millä tuomioilla kansalaisuuden saa?

Maahanmuuttovirastolla on sisäinen ohje nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamiseen. Sen mukaan yksittäinen alle 30 päiväsakon suuruinen rangaistus ei vaikuta kansalaisuuden saamiseen.

Sen sijaan viiden vuoden sisällä tehty yli 30 päiväsakon arvoinen teko tuo vähintään ylimääräisen vuoden odotusaikaa. Tämä tarkoittaa sitä, että hakemus hylätään ja hakijalle ilmoitetaan, koska voi jättää uuden anomuksen.

Ehdottomat tai ehdolliset vankeusrangaistukset huomioidaan myös viittä vuotta pidemmältä ajalta ja tuovat 3-7 vuotta odotusaikaa.

- Vakavissa rikoksissa kansalaisuutta ei tulla myöntämään, Taskinen sanoo.

Kansalaisuushakemuksen jättäminen voi ääritilanteissa johtaa myös henkilön karkottamiseen, jos rikostausta huomataan vasta tässä vaiheessa.

- Poliisin pitäisi esittää karkotusta. On varmaan sellaisia tietokatkoksia ollut, mutta jos kansalaisuushakemusvaiheessa havaitaan vakavia rikoksia, niin maahanmuuttovirasto voi ottaa asian harkintaan omasta aloitteesta. Kansalaisuutta ei myönnetä, mutta on edellytykset karkottamiselle.

Lue myös:

    Uusimmat