Komissaarin tehtävät taakseen jättävä Jutta Urpilainen ennakoi MTV:n haastattelussa uudelle komissiolle arvaamattomia aikoja. Omasta tulevaisuudestaan hän ei vielä kerro julkisuuteen.
Viisi vuotta sitten, 1. joulukuuta 2019, Ursula von der Leyenin ensimmäinen komissio aloitti työtään Brysselissä.
Suurta valtaa EU:ssa käyttävän hallintoelimen työlistan kärjessä olivat digitalisaatioon ja ilmastotoimiin liittyvät tavoitteet. Ehti kulua vain pari kuukautta, kunnes koronaviruspandemia teki komissiosta kriisiorganisaation.
– Korona-aikana joka aamu aloitettiin työpäivä von der Leyenin vetämällä kriisipalaverilla, muistelee Jutta Urpilainen.
Pandemian ollessa edelleen päällä koettiin uusi šokki, kun Venäjä hyökkäsi täydellä voimalla Ukrainaan. EU järjestäytyi Ukrainan tueksi.
Viimeiset viisi vuotta, lukuun ottamatta presidentinvaalikampanjaa, komissaarina toiminut Urpilainen kuitenkin uskoo, ettei tämä komissio jää historiaan ensisijaisesti koronasta tai sodasta.
– Uskon kyllä, että se on nimenomaan ilmastotoimet, koska ilmastonmuutos on suurin turvallisuusuhka maapallolle ja sitä kautta myöskin Euroopalle, Urpilainen arvelee.
Komission johdolla EU sääti tavoitteen Euroopan hiilineutraaliudesta vuonna 2050 sekä useita välitavoitteita. Seuraavan komission odotetaan keskittyvän tavoitteiden käytännön toimeenpanoon.
Globaalin etelän vaikutusvalta kasvaa
Urpilainen on toiminut EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavana komissaarina. Hänen vastuullaan on ollut unionin Global Gateway -ohjelma, jonka tarkoituksena on saada aikaan 300 miljardin euron sijoitukset kehittyviin maihin vuosina 2021-2027.


