Mainos

Helena Petäistön kolumni: Euroopan unioni saa uuden komission maanantaina – Jutta Urpilaisen kevyenä pidetty salkku voikin osoittautua järkyttävän painavaksi

Uusi EU-komissio pääsee viimeinkin aloittamaan toimintansa maanantaina unionin historian ensimmäisen naispuolisen komission puheenjohtajan, saksalaisen Ursula von der Leyenin johdolla. Uuden komission kaikkein tärkeimmät tehtävät ovat ilmastonmuutoksen vastainen taistelu ja digitalisaatio, joilla se hakee uutta puhtia, päämäärää ja kokoavaa voimaa koko Euroopalle, kirjoittaa Helena Petäistö kolumnissaan.

Berlaymontin 13. kerroksessa on tällä hetkellä hiljaista kuin huopatossutehtaassa, ja pitkät käytävät sekä niitä reunustavat toimistot ammottavat tyhjyyttään.

Berlaymont on EU-komission päämaja Brysselin EU-kaupunginosan ytimessä, vuonna 1967 valmistunut, Pariisin Unescon päämajasta mallia ottanut tähdenmuotoinen rakennus, joka näkyy aina uutiskuvissa. Nimensä tämä erikoinen rakennus on saanut sillä paikalla sijainneesta nunnaluostarista. Nunnat saivat lähteä komissaarien tieltä Waterloohon.

Komissiossa ei ole koskaan oltu taikauskoisia, sillä komissaarien työhuoneet, kokoussali soikeine pöytineen ja komissaarien ravintola sijaitsevat rakennuksen 13. kerroksessa. Maanantaina huoneet taas täyttyvät uudelleen, kun 26 uutta komissaaria, joiden joukossa on enemmän naisia kuin koskaan ennen, ottaa paikan haltuunsa seuraavaksi viideksi vuodeksi von der Leyenin johdolla. Ravintolalla on muuten hauska nimi, La Convivialité; se tarkoittaa mukavaa yhdessäoloa. Sitä voi uudelle komissiolle toivottaa tulevien haasteiden edessä.

Työhön vahvalla tuella

Monien kompastusten ja ansojen läpi rämpinyt von der Leyenin tuleva kollegio pääsee viimein aloittamaan työnsä kuukauden myöhässä, mutta yllättävän vahvalla tuella.

Euroopan parlamentti äänesti sen lopulta läpi viime keskiviikkona jopa suuremmalla äänimäärällä kuin Jean-Claude Junckerin komission aikoinaan: 461 meppiä antoi tukensa uudelle komissiolle, 157 äänesti sitä vastaan, ja 89 äänesti tyhjää. Junckerin komission saama äänimäärä viisi vuotta sitten oli 423.

Kannatuksen suuruus yllätti, sillä heinäkuussa Ursula von der Leyenin läpimeno Strasbourgin täysistunnon äänestyksessä oli hiuskarvan varassa.

Nyt ryhmäkuri piti, ja von der Leyenin oma puolueryhmä, maltillinen oikeisto EPP äänesti kokonaisuudessaan hänen komissionsa puolesta, ja kaksi muuta EU-myönteistä puolueryhmää, demarit ja keskustaliberaali Renew, saivat myös melkein kaikki meppinsä komission taakse.

EU-myönteisistä puolueista vain Vihreät äänestivät 80-prosenttisesti tyhjää. Osa konservatiiviryhmästä äänesti myös puolesta, ja vain äärivasemmisto sekä EU:ta vastustavat populistit olivat vastaan. Von der Leyenin komissio sai siis vahvan selkänojan parlamentista, mutta sen kestävyys joutuu nopeasti testiin, kun siellä lähdetään äänestämään komission laatimista lakiteksteistä.

Painopisteinä ilmastonmuutos ja digitalisaatio

Tällä viikolla tuli kuluneeksi 30 vuotta Tsekkoslovakian samettivallankumouksesta. Se antaa perspektiiviä eurooppalaisille arvoille, joita on viime vuosina koeteltu.

Itä-Euroopan maiden mukaantulo on muuttanut unionia ja korostaa yhä sitä, ettei EU ole pelkkää rahaliittoa, yhteismarkkinoita ja direktiivejä, vaan myös demokratiaa ja vapautta. Siitä puhui von der Leyenkin parlamentin täysistunnolle Strasbourgissa tietäen kuitenkin, että unionin yhteistyön pohjaksi on löydettävä uudet sävelet.

Von der Leyenin komission ehdottomasti tärkeimmät painopisteet ovat taistelu ilmastonmuutosta vastaan ja myös siihen vahvasti liittyvä digitalisaatio. Haasteena on koko planeetan ja sen ihmisten terveys ja henkiinjäänti.

Päämääränä on, että Euroopasta tulee ensimmäisenä maanosana maailmassa hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Se vaatii massiivisia investointeja vaarana maaosan jakautuminen kahtia entistä pahemmin.

Itä-Euroopan maat ovat yhä vankasti riippuvaisia hiilestä, ja sen asukkaat pelkäävät joutuvansa maksumiehiksi ennen kuin he ovat koskaan ehtineet päästä edes kunnolla nauttimaan länsimaisesta taloudellisesta hyvinvoinnista.

Timmermans keskeisessä roolissa, vaikkei puheenjohtajana

Niin sanottua Euroopan vihreää sopimusta, European Green Dealiä, lähtee vetämään Junckerin oikea käsi, koviin haasteisiin tottunut hollantilainen Frans Timmermans, josta olikin ihan vähällä tulla EU-komission puheenjohtaja. Mutta Itä-Euroopan maat kaatoivat reipasotteisen komissaarin, jonka tehtävänä oli ollut vaatia oikeusvaltion palauttamista näihin maihin.

Timmermans pääsi kuitenkin johtamaan Junckerin komissiota sen viimeiset pari viikkoa Junckerin jouduttua leikkaukseen ja sairausalomalle viime metreillään.

Uudessa komissiossa Timmermans on siis taas aivan keskeisessä roolissa, mutta hänen rinnalleen ovat nousseet myös energinen ja karismaattinen tanskalainen Margarethe Westager, jonka vastuualueena on kilpailupolitiikan ohella juuri tuo toinen komission keskeinen tavoite, digitalisaatio, sekä latvialainen Valdis Dombrovskis, jäsenmaiden talouslukujen vähäeleinen, mutta järkkymätön vahtija ja talouspolitiikan koordinoija Lissabonin sopimuksen rivien mukaisesti.

Euroopan vihreän sopimuksen esittelyä odotetaan jo keväällä. Sen lisäksi von der Leyen on luvannut uuden maahanmuuttopaketin ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Ohjelman on hänen mukaansa oltava sekä kestävällä että inhimillisellä pohjalla.

Kiperä ongelma on jakanut EU-maita kahtia lähes koko edellisen komission ajan, eikä Junckerin ehdotus tasapuolisesta taakanjaosta kunkin maan kantokyvyn mukaan saanut koskaan varsinkaan Itä-Euroopan maiden hyväksyntää.

Sata muutakin haastetta

Von der Leyen puoltaa myös vahvasti EU:n laajentumista Albaniaan ja Makedoniaan perusteena se, että jos Balkanille jätetään valtatyhjiö, sen ottaa nopeasti joku muu, vaikkapa jo innokkaasti kärkkymässä oleva Kiina.

Laajentumista vastustava Ranska on saanut tuekseen Hollannin ja Tanskan. Von der Leyenin voi kuitenkin odottaa pääsevän kompromissiin presidentti Emmanuel Macronin kanssa, jolla lienee oma hintansa tässä asiassa.

Uudella komissiolla on edessään sata muuta haastetta, joista brexit on saatava viimein pois päiväjärjestyksestä hidastamasta muuta päätöksentekoa.

Lisää päänsärkyä on aiheuttanut pääministeri Boris Johnsonin kieltäytyminen nimittämästä komissaaria. Kyseessä on lainopillinen ongelma, sillä jos EU-komissio tekee päätöksiä ilman brittikomissaaria vaikka kuukaudenkin ajan ilman että brexit on vielä voimassa, voi näiden päätösten lainvoima olla kyseenalainen.

Ja kun brexitin on nähty lykkääntyvän jo kolme kertaa aiemmin, kuka voi olla varma siitä, ettei se lykkäänny neljännenkin kerran?

Urpilaisella tärkeä salkku

Rivikomissaareista raskain salkku on Ranskan Thierry Bretonilla, kaikkien aikojen ensimmäisellä suuryritysten johdosta tulleella komissaarilla.

Supersalkku sisältää sekä sisämarkkinat ja niissä keskeiset digitaaliset markkinat että Euroopan puolustus- ja avaruuspolitiikan. Bretonin päämääränä on rukata 25 vuotta sitten laadittuja kilpailupolitiikan sääntöjä sopiviksi globaalin nykymaailman haasteisiin.

Suomen Jutta Urpilaisen salkusta sanottakoon nyt vielä kerran, että kyseessä on oikeasti tärkeä salkku, jossa Urpilainen on myös valtavien rahasummien takana.

Euroopan kaksi kaikkein suurinta haastetta ovat ilmastonmuutos ja Afrikka, jotka liittyvät sitä paitsi toisiinsa. Salkku on äärimmäisen tärkeä jo nyt, mutta jos Afrikasta lähtee ilmastonmuutoksen takia pakolaisvyöry Eurooppaan, tulee salkusta järkyttävän painava.

EU-komissio ehdotti Afrikka-strategiaa jo 1980 luvulla silloisen luxemburgilaisen puheenjohtajansa Gaston Thornin johdolla. Sittemmin on Ranskan johdolla yritetty ajaa niin sanottua Barcelona-prosessia kuin käärmettä pyssyyn.

Mutta niin kauan kuin Saksa ei kokenut asiaa tärkeäksi, ei se ole liikahtanut mihinkään. Nyt kun Saksa on saanut omat traumaattiset kokemuksensa maahanmuutosta, on se alkanut nähdä Afrikka-strategian äärimmäisen tärkeyden. Ja juuri se on Urpilaisen vastuulla.

Ei voi kuin vieläkin ihmetellä, mikä sai monet suomalaispoliitikot ja tarkkailijat väheksymään salkkua, jota ajankohtaisempaa on vaikea löytää.

Mikä erottaa von der Leyenin komission edellisistä?

Maailma on muuttunut!

Jose-Manuel Barroson komissio vakautti makrotaloutta ja sammutti Kreikan kriisin aiheuttamaa karmeaa maastopaloa Olli Rehnin johdolla. Junckerin komissio pisti talouden pyörät pyörimään ja työllisyyden nousuun satsaamalla investointeihin. Junckerin 300 miljardin euron investointipakettia työsti Jyrki Katainen.

Nyt EU:n ulkoiset haasteet ovat vielä rankemmat kuin aiemmin; ilmastonmuutoksen lisäksi Eurooppaa uhkaa enemmän vihamielisiä tahoja kuin koskaan sen historian aikana; Vladimir Putinin Venäjä, Xi Jinpingin Kiina ja jatkuvasti kauppasodilla uhkaava Donald Trumpin Yhdysvallat. Jos Euroopalla on sellaisia ystäviä kuin Trump, ei se enää vihollisia tarvitsekaan.

Ursula von der Leyenin hennoille harteille on sälytetty sellainen maailma, ettei siitä voi selvitä kukaan muu kuin kaiken muun ohella seitsemän lasta kasvattanut rautainen nainen. Paljon hyvää onnea hänelle on silti toivotettava!   

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja