Pääministeri Sipilä MTV:n erikoishaastattelussa: Euroalueella nousukausi, mutta Italian taloustilanne on silti karmea – "Mitä tapahtuukaan silloin, kun ollaan laskusuhdanteessa?"

EU:n 27 muun jäsenmaan johtajille siirtymäajan venytys sen sijaan sopii.

– Siihen on varmasti joustoa. Nyt vain pitää saada Irlannin-kysymys sovittua, se on kaikkein vaikean asia tässä erosopimuksessa, pääministeri Juha Sipilä sanoo MTV:n uutisten haastattelussa Suomen delegaatiotilassa Europa-rakennuksessa Brysselin EU-korttelin ytimessä.

EU:ssa vaikeat asiat tuppaavat ajautumaan jumiin, dramatiikkaan ja viime tippaan, kunnes ratkaisu löytyy.

Sipilä: EU haluaa tukea Theresa Mayta sopimusratkaisuun

Kaikki aikarajatkaan eivät ole marmoriin hakattuja. Britannia sanoo hyvästit EU:lle 29.3.2019, mutta siirtymäajan takaraja, vuoden 2020 loppu, on joustava, jos poliittinen tarve vaatii.

Puhe on ollut vuoden lisäajasta. Mutta entä jos siirtymäkausi venyy, esimerkiksi kahdella tai kolmella vuodella?

– Sillä ei ole kovin paljon merkitystä, kun saadaan tehtyä hyvä tulevan suhteen sopimus. Tässä on valtava määrä asioita, joista pitää sopia, ja on käytännön järjestelyjä. Ei haittaa, jos se ottaa aikaa. Tämän erosopimuksenkin tekeminen on vienyt kohta jo kaksi vuotta, Sipilä kertoo aamulla ennen torstain kokousrumban alkamista.

Sipilän mukaan EU27 haluaa tukea ja auttaa Mayta sopimusratkaisuun.

Joihinkin puheisiin siitä, että venyttämisellä pyrittäisiin ”pehmentämään” brittejä vielä harkitsemaan, olisiko uusi brexit-äänetys sittenkin mahdollista, Sipilä toteaa Mayn vakuuttaneen, ettei kansalaisia enää kutsuta uurnille EU-jäsenyydestä.

Myös euro on aihelistalla

Brexitin lisäksi johtajapöydässä puhutaan eurosta.

Yhteisvaluuttaa käsittelevä huippukokous piti olla joulukuussa, mutta Ranskan presidentti Emmanuel Macron halusi puhua eurosta jo nyt. Joulukuussa toki myös eurokokoustetaan.

Muun muassa Macronin tavoite on ”solidaarisuus”, eli yhteinen euromaiden budjetti ja taakanjako. Macron on myös ehdottanut yhteistä investointibudjettia.

Pohjoisemmassa Euroopassa, kuten Suomessa, periaate kuitenkin on, että jokainen pitää itse budjettisäkkinsä suun riittävän tiukkana, etteivät unionin varakkaammat maat joudu varattomampien tai löysäkätisempien rahankäyttäjien päätösten maksajiksi.

Akuutiksi päänsäryksi Euroopan komissiolla ja tiukan lompakon maille on ilmestynyt äärioikeistolaisen Pohjoisen liiton ja populistisen Viiden tähden liikkeen muodostama hallitus Italiassa.

Italian valtionvelka suhteessa bkt:hen on yli 130 prosenttia, ja hallitus tavoittelee ensi vuodelle 2,4 prosentin budjettivajetta, joka on alle euroalueella vaaditun kolmen prosentin.

Italian hallituksen mukaan sen toimet veronalennuksineen kiihdyttävät talousrattaiden pyörimistä. Toisaalta sille lankeaa ensi vuonna valtionvelkoja takaisin maksettavaksi, eikä niiden rahoittaminen uudella velalla ei ole ilmaista.

Italian tilanne huolestuttaa

Pohjois-Euroopassa Italian toimia katsotaan huolestuneena, varsinkin kun varapääministeri ja sisäministeri, Pohjoisen liiton ärhäkkä Matteo Salvini sanoo, ettei hallitus ota ohjeita vastaan keneltäkään.

– Kyllä siinä on paljon riskejä tällä hetkellä. Euroalueella menee jo joka paikassa hyvin ja työllisyys on ennätyshyvä. Jos tässä tilanteessa budjettialijäämää tehdään noin paljon, niin mitä tapahtuu silloin, kun ollaan laskevassa suhdanteessa, Sipilä pohtii.

Italian hallituksen pitäisi julkistaa budjettinsa aivan lähipäivinä, ja Euroopan komission uskotaan löytävän siitä huomautettavaa.

Suomikin voisi asettaa pakotteita terroritapauksiin liittyen

Terrori-iskut ovat vuodattaneet verta myös Euroopassa viime vuosina.

Terrorismi on asialistalla, mutta Salisburyn myrkytystapaus ja Haagissa sijaitsevan YK:n alaisen kemiallisten aseiden kieltojärjestön OPCW:n hakkerointi ovat herättäneet uneliaammatkin johtajat uusiin uhkiin, kuten kyberiskuihin ja muunlaiseen eurooppalaisten mielialojen vihamieliseen vaikuttamiseen.

Britannia ja Hollanti, edellä mainittujen iskujen maaperiä, tavoittelevat EU:n nykyistä tiukempaa suhtautumista tekoihin. Suomelle tämä kelpaa, pääministeri sanoo.

– Suomikin on liittynyt yhteistyöhön (Hollannin ja Britannian kanssa). Katsotaan, voidaanko toteuttaa meidän niin sanottua pakoteregiimiä, eli myös näissä tapauksissa käyttäisimme pakotteita, jos syyllisyys on selvinnyt.

"Venäjä on varmasti yksi vaikuttajista"

Venäjä on viime vuosina noussut esiin kyberiskujen ja muunlaisen haitallisen vaikuttamisen tekijänä.

Voidaanko asettaa pakotteita myös Venäjää vastaan?

– Venäjä on varmasti yksi vaikuttajista, mutta on paljon muitakin vaikuttajia. Ja monissa tapauksissa syyllisyyden osoittaminen on aika vaikeaa, Sipilä asettelee sanansa.

Torstaina ja perjantaina Brysselissä pidetään myös jota toinen vuosi järjestettävä Euroopan ja Aasian maiden johtajien Asem-huippukokous. Kiinan taloudellisen nousun myötä kokouksen merkitys kasvaa, vaikka päätöksiä ei tehdäkään.

Toisaalta kommunistisen Kiinan presidentti Xi Jinping toimii yhä itsevaltaisemmin ottein, eikä sitä peittele.

EU:n – ja muiden Aasian maiden – on oltava varuillaan, samalla kun unioni on vapaakaupassa samoilla linjoilla Kiinan kanssa. EU pyrkii strategisesti vahvistamaan suhdettaan läheiseen jättimantereeseen Afrikkaan.

– Kyllä täällä myös keskustellaan Kiinan valta-aseman lisääntymisestä esimerkiksi Afrikassa, ja myös kiinalaisista investoinneista Euroopan aluella, Sipilä toteaa.