Ilta-Sanomat uutisoi tällä viikolla, että Väestörekisterikeskus oli selvittänyt yksityishenkilöiden osoitetietojen oikeellisuutta puhelimitse. Soitot olivat saaneet jotkut vastaajat pohtimaan, onko kyseessä tietojen kalastelusoitto. MTV Uutiset kysyi Väestörekisterikeskukselta, mistä oikein oli kyse.
MTV Uutiset tavoitti Väestörekisterikeskuksen johtajan Timo Salovaaran kommentoimaan asiaa.
Salovaara vahvistaa sen, että he olivat tavoitelleet noin kahden viikon ajan yksityishenkilöitä puhelinsoittojen muodossa.
– Tässä oli kysymyksessä rekisteritietojen laadunvarmistus, eli selvitimme henkilöiden väestötietojärjestelmässä olevien asuinosoite- ja yhteystietojen oikeellisuutta. Kysyimme henkilöiltä, asuvatko he paikassa x eli siinä osoitteessa, minkä he olivat meille ilmoittaneet ja henkilön tuli vastata siihen kyllä tai ei, Salovaara selventää.
– Asuinosoite ja muut tutkimuksessa käsitellyt väestörekisteriin merkityt yhteystiedot eivät sinänsä ole arkaluontoisia tietoja, hän kommentoi.
Vanha kikka ei toimi enää
Väestörekisterikeskus on käyttänyt puhelinhaastatteluja Salovaaran mukaan säännöllisesti tutkimusmenetelmänään vuosina 1998-2012.
Nyt kuitenkin kävi selväksi se, ettei ennen toiminut menetelmä ole enää vuonna 2019 luotettava suomalaisten silmissä.
– Saimme muutamia yksittäisiä palautteita siitä, että ihmiset epäilevät soittoja tietojen kalasteluiksi, Salovaara kuvaa.
Ilta-Sanomien haastatteleman Samin kaltaisia henkilöitä, jotka eivät halua vastata Väestörekisterikeskuksen puhelinsoiton kysymyksiin, on ollut aiemmissa Väestörekisterikeskuksen tutkimuksissa esimerkiksi vuonna 2012 vain viisi prosenttia vastaajista.
Nopea päätös tutkimuksen keskeyttämisestä
Ilta-Sanomien uutisen myötä Väestörekisterikeskuksen piti tehdä nopea päätös menetelmän ja puhelinsoittojen jatkosta.
Siihen mennessä he olivat viikossa ehtineet tavoittaa noin 2000 yksityishenkilöä, mutta Ilta-Sanomille asiasta avautuneen Samin tarina sai soitot loppumaan lyhyeen.
– Teimme nopean päätöksen siitä, että viranomainen ei voi enää vuonna 2019 toimia luotettavasti tällä menetelmällä. Keskeytimme tutkimuksen kokonaan, Salovaara summaa.
Soittojen ongelma oli se, ettei yksityishenkilö voinut luotettavasti varmistua siitä, että soittaja on Väestörekisterikeskusta edustava tutkimushaastattelija.
Arvioitteko ennen tutkimuksen aloittamista puhelinsoittojen toimivuutta ja luotettavuutta tiedonhankintamenetelmänä?
– Myönnän, ettemme tehneet riittävästi arviota sen suhteen. Siitä olemme syvästi pahoillamme, Salovaara sanoo.
Väestörekisterikeskus arvioi nyt, miten aikoo jatkaa keskeytyneen tutkimuksen toteuttamista. Puhelunsoittoja kyselytutkimuksen tiedonkeruutapana ei enää jatkossa käytetä.
Kansalaiset voivat sen nojalla olla varmoja jatkossa siitä, ettei puhelimeen saavu Väestörekisterikeskuksesta keskuksen tutkimuksiin liittyviä soittoja.
Video: Tietoturva on tärkeä teema - näin suojaat kodinkoneesi hakkerilta.
7:29
