Väärä alavalinta ja haluttomuus muuttaa – tätä mieltä suomalaiset ovat työttömyyden syistä

Työttömyys hiipuu kovempaa vauhtia kuin talouden kasvu edellyttäisi 2:07

Haluttomuus muuttaa työn perässä muualle, työpaikkojen niukkuus asuinpaikkakunnalla ja kouluttautuminen väärille aloille ovat suomalaisten mielestä suurimpia esteitä työttömien työllistymiselle, käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselystä.

Seuraavaksi merkittävimpiä esteitä työttömien työllistymiselle suomalaisten mielestä ovat työnantajien haluttomuus palkata työttömiä, erilaiset kannustinloukut, työehtojen joustamattomuus ja liian vähäiset mahdollisuudet paikalliselle sopimiselle.

Edellä mainittuja tekijöitä pitää esteinä työllistymiselle vähintään puolet suomalaisista. Hieman pienempi osa suomalaisista pitää työllistymisen esteinä työnhakijoiden heikkoa osaamista tai heidän työhaluttomuuttaan. Vain vajaa kolmannes vastaajista piti Suomen liian korkeita palkkakustannuksia merkittävänä työllistymisen esteenä.

Maahanmuutto jakaa kansaa

Kyselyssä esitettiin vastaajille myös väitteitä, joista osa jakoi vastaajat kahteen leiriin. Väite siitä, että "Suomi tarvitsee lisää ulkomaalaisia työntekijöitä paikkaamaan työikäisen väestön vähentymistä ja syntyvyyden alentumista" sai myönteisen reaktion puolelta vastaajista ja kielteisen reaktion 40 prosentilta vastaajista.

Vierastyövoimaa peräänkuuluttavat etenkin ikääntyneet, korkeasti koulutetut ja ylemmät toimihenkilöt. Puolueista etenkin kokoomuksen ja vihreiden kannattajat suhtautuivat myönteisesti vierastyövoimaan, kun taas perussuomalaisten kannattajat olivat täysin päinvastaista mieltä.

Myös väite siitä, että "jos työtön kieltäytyy työvoimapalveluista, tulisi toimeentulotuet poistaa" jakoi vastaajat kahteen leiriin. Kokoomuksen ja keskustan kannattajat suhtautuivat ajatukseen myönteisesti, kun taas vasemmistoliiton kannattajat tyrmäsivät sen. SDP:n, vihreiden ja perussuomalaisten kannattajat jakautuivat väitteen kohdalla kahteen leiriin, puolesta ja vastaan.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusta varten haastateltiin hieman yli tuhatta 18–79-vuotiasta suomalaista joulukuun alussa.

Lue myös:

    Uusimmat