Vaaliasiantuntija ei kannata suljettuja vaaleja – "Oikea ongelma kampanjoiden hinta"

Keskustelussa maakuntavaalien järjestämisestä on esitetty, että vaalit voitaisiin järjestää suljettuna listavaalina.

Tällöin äänestäjä äänestää aina ehdokaslistaa, eli käytännössä puoluetta, joka puolestaan on jo etukäteen määrittänyt, kuka sen ehdokkaista tulee ensisijaisena valituksi.

Nykyään Suomessa on käytössä avoimet listavaalit, eli äänestäjä äänestää puoluetta ja sen listaa ehdokasvalintansa kautta, mutta listan ehdokkaiden keskinäinen järjestys riippuu kunkin ehdokkaan saamasta äänimäärästä.

Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund ei innostu ehdotuksesta suljetusta listavaalista maakuntavaaleissa. Hänestä yhdessä maassa ei pitäisi olla kovin erilaisia vaalijärjestelmiä.

– Sellaisissa suljetun listavaalin maissa kuin Ruotsi ja Tanska listavaaleja on lähdetty avaamaan ja lisäämään kansalaisen valinnanmahdollisuutta. Olisi outoa, että Suomessa kehitys lähtisi päinvastaiseen suuntaan ja sulkisi kansalailta mahdollisuutta valita ehdokkaansa. En usko kansankaan hyväksyvän sitä, hän toteaa.

Oikea ongelma kampanjoiden kalleus

Vaalilistoihin perustuvissa järjestelmissä etuna on se, että puolueet saavat kansanedustajapaikkoja suhteessa yhteensä saamiinsa ääniin.

– Meillä on jo varhain ymmärretty, että avoimessa listavaalijärjestelmässä suhteellisuuden hyöty toteutuu, mutta samalla kansalaiset pääsevät äänestämään oman ehdokkaan.

Avoimessa listavaalijärjestelmässä pysyminen ei Grönlundin mielestä tarkoita, ettei vaalijärjestelmää voisi kehittää.

– Vaaleissa voitaisiin teoriassa tarjota mahdollisuus äänestää halutessaan pelkkää puoluetta. Se mahdollistaisi ihmisille äänestämisen, vaikka omaa ehdokasta ei löytyisi, hän pohtii.

Grönlundin mukaan suomalaisen vaalijärjestelmän todellinen ongelma on kampanjakeskeisyyden aiheuttamien vaalikampanjoiden kalleus.

Kampanjoinnin hinta suosii varakkaimpia ehdokkaita, mutta se myös lisää vaalirahaa tarvitsevien ehdokkaiden kytköksiä yrityksiin ja ammattiliittoihin.