Suomi kaipaa vaalidemokratian ohella muita osallistumistapoja, kertoo valtio-opin professori Kimmo Grönlund. Professorin mukaan reipasta nousua toisivat arvalla valittavat kansalaisraadit ja mahdollisuus äänestää ehdokkaan lisäksi pelkkää puoluetta.
– Kun aivan tavalliset kansalaiset satunnaisesti valittuna pääsisivät valtuuston tapaan keskustelemaan joistan asioista, niin silloin myös valtuusto voisi saada tällaisen harkitun kuntalaismielipiteen käytettäväkseen. Tätä kautta me voisimme saada aktiivisuutta ja uskoa siihen, että järjestelmä todellakin kuuntelee tavallisia kuntalaisia. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan tällaisia kuntalaisparlamentteja tai kuntalaisraateja, sanoo Åbo Akademin professori Kimmo Grönlund.
Esimerkkiä antiikin Kreikasta
Professori muistuttaa, että kansalaisraateja ei sitoisi puoluerajat.
– Tiedämme, että myös kuntapolitiikassa usein tehdään vielä ryhmäpäätöksiä ja joku saattaa joutua äänestämään jopa oman kantansa vastaisesti. Tällaisia ongelmia ei ole silloin, kun tavalliset kuntalaiset pääsevät mukaan.
Grönlund hakee esimerkkiä kaukaa historiasta – aina antiikin Kreikasta saakka.
– Kreikkalaisten mielestä vaalit olivat elitistinen valintatapa ja arpa oli se demokraattinen. Jostain syystä se on päässyt meillä unholaan.
"Ehdokkaan etsiminen työlästä"
Grönlundin mukaan monet demokratiatutkijat ovat vakuuttuneita siitä, että edustuksellisen demokratian ongelmiin on löydettävä ratkaisuja. Toinen ajatus, minkä professori nostaa esiin, on mahdollisuus äänestää pelkkää puoluetta, mikäli ei halua äänestää ehdokasta. Tämä siitä syystä, että osa ihmisistä kertoo syyksi äänestämättä jättämiseen sen, että ei ole löytänyt sopivaa ehdokasta.