Professorin vinkit äänestysprosentin nostamiseen: Kansalaisraateja ja mahdollisuus äänestää pelkkää puoluetta

– Kun aivan tavalliset kansalaiset satunnaisesti valittuna pääsisivät valtuuston tapaan keskustelemaan joistan asioista, niin silloin myös valtuusto voisi saada tällaisen harkitun kuntalaismielipiteen käytettäväkseen. Tätä kautta me voisimme saada aktiivisuutta ja uskoa siihen, että järjestelmä todellakin kuuntelee tavallisia kuntalaisia. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan tällaisia kuntalaisparlamentteja tai kuntalaisraateja, sanoo Åbo Akademin professori Kimmo Grönlund.

Esimerkkiä antiikin Kreikasta

Professori muistuttaa, että kansalaisraateja ei sitoisi puoluerajat. 

– Tiedämme, että myös kuntapolitiikassa usein tehdään vielä ryhmäpäätöksiä ja joku saattaa joutua äänestämään jopa oman kantansa vastaisesti. Tällaisia ongelmia ei ole silloin, kun tavalliset kuntalaiset pääsevät mukaan.

Grönlund hakee esimerkkiä kaukaa historiasta – aina antiikin Kreikasta saakka.

– Kreikkalaisten mielestä vaalit olivat elitistinen valintatapa ja arpa oli se demokraattinen. Jostain syystä se on päässyt meillä unholaan.

"Ehdokkaan etsiminen työlästä"

Grönlundin mukaan monet demokratiatutkijat ovat vakuuttuneita siitä, että edustuksellisen demokratian ongelmiin on löydettävä ratkaisuja. Toinen ajatus, minkä professori nostaa esiin, on mahdollisuus äänestää pelkkää puoluetta, mikäli ei halua äänestää ehdokasta. Tämä siitä syystä, että osa ihmisistä kertoo syyksi äänestämättä jättämiseen sen, että ei ole löytänyt sopivaa ehdokasta. 

– Yksi asia, joka on omiaan vähentämään suomalaisen järjestelmän äänestysprosenttia on se, että meillä on pakko valita ehdokas.  Kun muissa pohjoismaissa pystyy äänestämään myös pelkkää puoluetta, meillä on äänestettävä myös ehdokasta. Vaalijärjestelmää voisi harkita muutettavaksi niin, että halutessaan voisi valita mieluisan puolueen. Oman ehdokkaan etsiminen on työlästä. 

– Väittäisin, että äänestysprosentti voisi nousta tällaisella uudistuksella muutamalla prosenttiyksiköllä. 

Ehdotuksen mukaan puolueet olisivat kirjaimia ja ehdokkaat pysyisivät numeroina.

– He, jotka äänestäisivät pelkällä kirjaimella, heidän äänensä laskettaisiin puolueen kokonaisäänimäärään kussakin vaalipiirissä eli kuntavaaleissa kunnassa. Tämä lisäisi vertauslukua. Pelkkää puoluetta eivät ota kantaa siihen, missä järjestyksessä ehdokkaat tulevat valituksi, vaan he antaisivat päätösvallan heille, jotka äänestävät numerolla ehdokkaita. 

"Paradoksaalinen tilanne"

Professori muistuttaa, että syyllistämällä ei pitkälle pötkitä.

– Sen sijaan, että syyllistäisimme ihmisiä siitä, että he eivät äänestä, niin meidän pitäisi keksiä uusia tapoja, joilla saisimme heidät mukaan päätöksentekoon ja sitä kautta he sitten myös kokisivat mielekkääksi mennä äänestämään. 

– Meillä on paradoksaalinen tilanne. Kiinnostusta on. Osaamistakin on usein. Mutta ei ole sitä halua osallistua ja äänestää. Tämä syystä, että ei koeta, että järjestelmä tuottaa sellaisia lopputuloksia kuin itse haluaisi.