Kirjaa on verrattu Putinin pahamaineiseen esseeseen.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on kirjoittanut esipuheen kirjaan, joka kyseenalaistaa Liettuan valtion olemassaolon.
Maaliskuussa julkaistun Liettuan historiaa käsittelevän kirjan on katsottu pohjustavan tilannetta, jossa Venäjä voisi kyseenalaistaa Liettuan kansainvälisesti tunnustetut rajat.
Kirjassa esimerkiksi kyseenalaistetaan liettuan kielen olemassaolo ja nykymuotoinen Liettuan valtio.
Asiasta kertoo Latviasta käsin toimiva venäjänkielinen media Meduza.
Kirjan sisältöä on verrattuna Venäjän presidentin Vladimir Putinin heinäkuussa 2021 julkaisemaan esseeseen Ukrainasta.
Putinin essee kyseenalaisti Ukrainan valtion suvereniteetin. Helmikuussa 2022 Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan.
Lue myös: Analyysi: Zelenskyi pani Putinin ojennukseen ja Kremlin ulisemaan – "Ottakaa korvatulpat"
Venäjän pelko läsnä Liettuan politiikassa
Lavrovin mukaan Liettuan historiaa käsittelevä kirja on tärkeä siksi, että Baltian maat "ovat nostaneet valtiolliseksi politiikaksi vääristeltyjen historiallisten narratiivien käytön, mikä ruokkii Venäjä-vastaisia ja russofobisia asenteita".
Kirjassa väitetään, että Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen itsenäistynyt Liettua "virallisesti pitää itseään natsi-mielisen diktatuurin perillisenä". Lisäksi väitetään, että Liettuan nykyhallinto on myötämielinen "natsi-ideologiaa" kohtaan ja pysyy pystyssä lähinnä sortamalla vastustajiaan.
Liettuassa järjestettiin viime vuonna sekä eduskunta- että presidentinvaalit. Molemmissa vaaleissa Venäjän pelko oli keskeinen vaaliteema.
Liettuan presidentinvaaleissa molemmat kärkiehdokkaat kannattivat puolustusbudjetin kasvattamista. Myös parlamenttivaalit voittanut sosiaalidemokraattinen puolue puoltaa ajatusta.
Venäjä on erityisesti Ukrainan sodan aikana toistuvasti esittänyt kommentteja, joiden voidaan tulkita pohjustavan oikeutusta tulevaisuudessa tehtäville hyökkäyksille.
Erityisen kriittisesti Venäjä on kommentoinut juuri Baltian maita, mutta jossain määrin myös uusia Nato-maita eli Suomea ja Ruotsia, jotka liittyivät puolustusliittoon pian sen jälkeen, kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan.