Toni Stenström: Puola ja Suomi. Yhteistyön historia (Rosebud Books 2025). 346 s.
Vuonna 1981 Puola-Solidaarisuus ry piti meteliä sotatilassa olleesta kommunistisesta Puolasta.
Ry-kirjaimista huolimatta se ei saanut rekisteröintilupaa. Ulkoasiainministeriön korkea-arvoiset virkamiehet Heikki Talvitie ja Matti Tuovinen nimittäin eväsivät sen. Kahden herran mielestä järjestön henkilöluettelo oli epätäydellinen.
Jälkeenpäin he selittelivät, että Lech Walesan ja kumppaneiden johtamaa Puolan Solidaarisuus-liikettä tukenut yhdistys oli vaaraksi Neuvostoliiton ja Puolan lähetystöjen turvallisuudelle.
Nuorille muistutettakoon, että Puola ei kuulunut Neuvostoliittoon, mutta kuului Varsovan liittoon, joka oli Neuvostoliiton rautakourassa.
Ry:n kokouksissa oli istuskellut salaperäinen "sähkömies", jonka arvellaan laatineen jäsenistä mustan listan, joka päätyi ulkoministeriöön.
"Puolan asia ei ole Suomen asia"
Toimittaja Raimo Laakian äänekäs solidaarisuustoiminta oli hikinen paikka niin sosiaalidemokraattiselle valtiojohdolle, kuin kokoomuslaiselle oppositiolle. Heidän mielestä Puolan asia ei ollut Suomen asia, vaan se oli Puolan sisäinen asia – siten myös Neuvostoliiton.