Urheilun kansainväliset siirtokorvaukset kieltänyttä niin kutsuttua Bosman-sääntöä kierrettiin jääkiekon SM-liigassa vuosien ajan, kertoo toimittaja Harri Pirisen tänään ilmestyvä kirja.
Belgialaisen jalkapalloilijan Jean-Marc Bosmanin mukaan nimetty sääntö tuli Euroopan unionissa voimaan joulukuussa 1995. Se antoi eri lajien pelaajille mahdollisuuden siirtyä sopimuksensa päättymisen jälkeen vapaasti seurasta toiseen ilman siirtokorvauksia.
Harri Pirisen tänään julkaistussa kirjassa Amatööreistä ammattilaisiksi – Suomalaisen jääkiekkoilijan pitkä matka järvien jäiltä maailmanmestariksi (Teos) käydään perusteellisesti läpi Suomi-kiekon villit vuodet, jolloin täysammattilaissarjaksi kasvaneessa SM-liigassa liikuttiin talouden ja kilpailulainsäädännön osalta vähintään harmaalla alueella.
Siirtokorvaukset olivat olleet SM-liigaseuroille tuottoisaa bisnestä, joten Suomessa kiekkopomot tulkitsivat mielellään, että Bosman-sääntö koski vain kansainvälisiä seurasiirtoja maasta toiseen.
LUE MYÖS: Kommentti: Radikaali ehdotus SM-liigan tulevaisuudesta tietäisi varmaa perikatoa –
Pirinen huomauttaa, että jopa puolen miljoonan markan siirtokorvauksista kiinni pitämällä SM-liiga aiheutti samalla melkoisen kotimaisten pelaajien vuodon ulkomaille.
– Ei siis mikään ihme, että vuonna 1996 Suomesta siirtyi Ruotsiin kymmeniä pelaajia, ja suunnilleen samanlainen saalis ui Pohjanlahtea toiseen suuntaan, kirjassa todetaan.
Esimerkiksi Rauman Lukossa pelasi kaudella 1996–97 viisi ruotsalaista, kun koko seuran historiassa oli siihen asti nähty vain yksi ruotsalaiskiekkoilija.
EU-komissio tulkitsi marraskuussa 1996 kansalliset siirtokorvaukset kilpailulainsäädännön vastaisiksi. SM-liigassa niistä ei luovuttu vielä tämän jälkeenkään. Liigan hallitus päätyi alkuvuodesta 1997 vain puolittamaan siirtokorvausten maksimisumman.