Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Uutuuskirja: Mannerheimia vihasivat vuoroin porvarit, vuoroin työläiset – "Hän ei uskonut Suomen pysyvän itsenäisenä"

Julkaistu 27.04.2017 00:01

MTV UUTISET–STT

Carl Gustaf Mannerheim oli analyyttisesti ja geopoliittisesti ajatteleva upseeri, jolla oli kyky tarkastella asioita osana laajempaa eurooppalaista kokonaisuutta, sanoo historian professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta. Henrik Meinanderilta on juuri ilmestynyt kirja Gustaf Mannerheim (Otava).

– Mannerheimin turvallisuuspoliittisen ajattelun ytimen muodosti Venäjän suhde Eurooppaan, hän huomauttaa.

Tämä ydin säilyi Mannerheimin turvallisuuspoliittisessa ajattelussa koko elämän.

Mannerheimin ajattelua muovasivat 30 palvelusvuotta Venäjän keisarikunnassa, ratsastus Aasian halki, osallistuminen Venäjän-Japanin sotaan sekä matkustelu Keski- ja Länsi-Euroopassa.

Mannerheim ymmärsi, että suurvalloilla on aina oma agendansa, jossa ei ole kovin suurta merkitystä moraalilla, oikeudella tai rauhansopimuksilla.

– Enemmän oli kyse siitä, että suurvallat pyrkivät laajentamaan turvavyöhykkeitä, Meinander sanoo.

Henrik Meinander
Historian professori Henrik Meinanderilta on juuri ilmestynyt kirja Gustaf Mannerheim (Otava).Lehtikuva

Mannerheim näki J.K. Paasikiven tavoin kaiken perustuvan siihen, mikä voima on vahvin Itämeren alueella. Sen kanssa piti liittoutua. Molemmat myös katsoivat, että Suomen itsenäisyys riippuu suurvalloista.

Jääkärit ja "ryssänupseerit"

Katsojaäänestyksessä 2004 Mannerheim valittiin kaikkien aikojen suurimmaksi suomalaiseksi. Mutta aina häntä ei ole kunnioitettu.

– Hän oli koko kansan palvoma oikeastaan vain lyhyen hetken eli talvisodan pahimpina hetkinä, välirauhan aikana ja jatkosodan aikana. Näiden jälkeen alkoi palvonnan hajoamisprosessi. Kun hänen ratsastajapatsaansa paljastettiin Helsingissä 1960, arvioisin, että vähintään neljäsosa väestöstä, kansandemokraatit ja kommunistit, ei nähnyt häntä myönteisenä hahmona, Meinander sanoo.

Mutta ei Mannerheim ollut aina porvaristonkaan palvoma. Esimerkiksi 1919 tasavaltalaiset pettyivät häneen.

– Mannerheim oli vanhaa yläluokkaa, ruotsinkielinen ja "ryssänupseeri". Häntä ei nähty silloin kokoavana henkilönä.

Myös monet vanhat aktivistit ja jääkärit suhtautuivat Mannerheimiin epäluuloisesti vielä pitkään voittoisan sisällissodan jälkeen. Mannerheimin epäiltiin osallistuneen sotaan suomalaisia punakaartilaisia vastaan, koska hänen päätavoitteensa oli palauttaa Venäjän imperiumi.

Vastavallankumouksellinen Mannerheim

Julkisuudessa Mannerheim vaikeni vuonna 1917 tapahtuneen Suomeen tulonsa syistä ja toiminnastaan itsenäistymisen alkuvaiheissa.

– Jääkärit ja "ryssänupseerit" eivät halunneet jälkeenpäin julkisuudessa käsitellä, miten eri tavalla he olivat nähneet tilanteen 1917 ja 1918. Minun tulkintani on, että Mannerheim oli niin sanottuja vastavallankumouksellisia, jotka eivät vakavissaan voineet uskoa Suomen kykenevän voivan pysyvästi jäädä itsenäiseksi. Maalla ei ollut omaa armeijaa ja Suomi sijaitsi lähellä Pietaria, Meinander toteaa.

Vuosina 1918–1919 Mannerheimin päätavoitteena oli Meinanderin mukaan palauttaa Venäjälle vanha hallinto.

Mannerheim erosi Venäjän armeijasta syyskuussa 1917. Monet ovat tulkinneet tämän niin, että Mannerheim olisi näin asettunut täysipainoisesti itsenäisen Suomen puolelle. Meinander kuitenkin pitää todennäköisempänä, että Mannerheim erosi armeijasta mobilisoidakseen Suomeen porvarillista armeijaa, joka voisi liittyä Venäjälle koottavaan vastavallankumoukselliseen rintamaan, kunhan vallankumous kotimaassa oli kukistettu.  

Lisää aiheesta:

Suomi ei hurmaantunut natseista – uutuuskirja avaa mutkikasta suhdettamme Hitlerin SaksaanMannerheimin antisemitistiset kirjeet yllättivät tutkijan – "Sivistysvaltioissa näistä asioista puhutaan""Puna-armeijan hyökkäysaikeista tiedettiin, mutta tieto ei tavoittanut johtajia" – Näin Suomen tiedustelussa möhlittiinSisällissodan valkoisten sankari olikin saksalaiskenraali – Helsingin valloituksesta tänään 100 vuottaKun Mannerheimin valta oli suurinta, eduskunta vikisi – presidenttinä marsalkka jäi paitsioonSatavuotiaan Suomen historia ei ole vielä valmis – Näitä asioita historioitsijat arvioisivat uudelleen
Kotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa
  • 20:47
    Halloween

    Karkki vai kepponen? MTV vieraili hyytävässä Halloween-pihassa Helsingissä

  • 20:28
    Sää

    Eurooppaan luvassa intiaanikesä

  • 19:52
    Politiikka

    Keskustan Ovaska varoittaa Länsirata-kuntia kustannuksista – "Vastuutonta"

  • 19:33
    Liikenne

    Joutuuko valtio maksumieheksi, jos Länsiradan hinta karkaa käsistä? Tästä sovittiin

  • 19:23
    Onnettomuudet

    Kuljettaja törmäsi lapseen suojatiellä Lohjalla