Vantaan kouluampumisesta epäilty lapsi on saanut tavata vanhempansa kerran valvotusti teon jälkeen. Tapaamiset ilman poliisin läsnäoloa eivät toistaiseksi ole mahdollisia. Lapsiasiavaltuutetun mukaan lastensuojelussa on tavanomaista, että yhteydenpitoa rajoitetaan, jos yhteydenpidon katsotaan olevan lapsen edun vastaista.
Vantaan Viertolan kouluampumisesta epäilty poika ei ollut vielä eiliseen mennessä saanut tavata vanhempiaan, mutta nyt tapaaminen on onnistunut valvotusti.
Lapsi on toistaiseksi sosiaaliviranomaisten hallussa, eikä poliisin kiinniotettuna, koska hän on alle 15-vuotias eli hän ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa.
Rikosylikomisario Kimmo Hyvärinen Itä-Uudenmaan poliisista sanoi keskiviikkona MTV:n Rikospaikka-ohjelmassa, että poika ei ollut vielä tuolloin päässyt tapaamaan vanhempiaan esitutkinnan turvaamisen vuoksi.
– Huomioimme tietenkin lapsen tarpeen tavata vanhempansa, mutta esitutkinta on erittäin tärkeä suorittaa asianmukaisesti, Hyvärinen sanoi.
Lue myös: Kouluampujan laitteilta löytynyt materiaali viittaa suunnitelmallisuuteen
Tänään Hyvärinen kertoi MTV:lle, että lyhyt tapaaminen valvotussa tilassa on järjestynyt.
– Tässä vaiheessa, kun esitutkinta on kesken, hän on saanut tavata vanhempansa valvottuna tietyssä tilanteessa. Yhteiseloa vanhempien kanssa ei voi kuvitella tässä vaiheessa ennen kuin kaikki osalliset on kuulusteltu.
Poliisin mukaan poika saa tavata vanhempiaan ja muita läheisiään sen jälkeen, kun koko epäillyn lähipiiri on saatu kuultua ja puhutettua.
– Se on sitten viime kädessä sosiaaliviranomaisten päätös siitä eteenpäin, Hyvärinen muotoilee.
Esitutkinnan turvaamiseksi on tärkeää, että lähipiiri saadaan kuulusteltua ennen kuin he ovat saaneet keskustella vapaasti ilman valvontaa pojan itsensä kanssa.
Lue myös: "Poika kertoi katuvansa tekoa" – poliisi kertoo MTV:lle epäillyn kuulusteluista
Tällaisia rajoitustoimenpiteitä voidaan tehdä
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo, että kun poliisitutkinta on tämänkaltaisessa tilanteessa päällä ja lapsi on alle 15-vuotias, rajoittamistoimia voidaan tehdä.
– Lastensuojelussa on tavanomaista, että lasten yhteydenpitoa rajoitetaan sellaisiin tahoihin, joiden voidaan katsoa tavalla tai toisella olevan lapsen edun vastaista.
– Tässä varmasti pyritään selvittämään, mitä on tapahtunut, joten voisin kuvitella, että yhteydenpidon rajoittaminen on perusteltua, Pekkarinen sanoo.
Pekkarinen uskoo ja luottaa siihen, että viranomaiset ovat käyttäneet harkintaa.
– Aina kun lastensuojelussa tai missä tahansa viranomaisessa tehdään lapsia koskevia päätöksiä, siinä pitää punnita myös lapsen etua.
Pekkarinen kertoo, että vastaavia yhteydenpidon ja liikkumisen rajoittamista voidaan tehdä myös niin sanotuissa hatkatapauksissa.
– Lastensuojelussa voidaan rajoittaa yhteydenpitoa ja liikkumisvapautta määräajaksi esimerkiksi hatkatapauksissa, joissa pyritään selvittämään missä lapsi on hatkan aikana liikkunut ja mitä silloin on tapahtunut, Pekkarinen sanoo.
Yhteydenpitoa ja liikkumisvapautta voidaan Pekkarisen mukaan rajoittaa pitkäänkin, mutta rajoitukset vaativat säännöllistä tarkastelua.
– Koskaan rajoituksia ei saa pitkittää pidemmäksi aikaa kun se on ehdottoman tarpeellista. Varmuuden vuoksi yhteydenpitoa tai liikkumisvapautta ei voi rajoittaa.
Lue myös: Poliisi MTV:lle: Kokemus kiusaamisesta voi olla "pojan oma tuntemus"
Väkivalta ei oikeuta väkivaltaan
Vantaan teon motiiviksi epäilty on kertonut koulukiusaamisen. Elina Pekkarinen haluaa nostaa esiin, että väkivalta ei oikeuta sen käyttöä kostona.
– Haluaisin, että muistaisimme että kiusaaminen tai itse koettu väkivalta ei koskaan oikeuta väkivallan käyttöön kostona tai toisia ihmisiä kohtaan. Väkivalta on aina väärin ja sitä pitää pyrkiä torjumaan, hän muistuttaa.
2:08