Vantaan Viertolan koulussa tapahtuneesta ampumavälikohtauksesta epäilty on vasta 12-vuotias, joten rikostutkinnassa on useita erityispiirteitä.
Ampumisesta epäillään 12-vuotiasta koulun oppilasta.
Ampumavälikohtauksessa kuoli yksi oppilas ja loukkaantui vakavasti kaksi. Kaikki tapahtuman osalliset ovat kuudesluokkalaisia.
Poliisin mukaan tutkittavat rikosnimikkeet ovat tällä hetkellä murha ja kaksi murhan yritystä. Asia ei kuitenkaan etene syyttäjälle syyteharkintaan, koska kyseessä on alaikäinen epäilty.
Lue myös: Vantaan kouluampuminen: Kuudesluokkalainen on kuollut, kaksi loukkaantunut vakavasti – epäilty käytti käsiasetta
Lapsen kuulustelu eroaa aikuisen kuulustelusta
Poliisi kertoi tiistai-iltapäivänä pitämässään tiedotustilaisuudessa päässeensä puhuttamaan epäiltyä. Teon motiivi on vielä epäselvä tässä vaiheessa.
Keskusrikospoliisin entisen rikosylikomisario Tero Haapalan mukaan lasten kuulusteluissa on omat säännökset esitutkintalaissa.
Kuulustelu pitää ensinnäkin tallentaa äänen ja kuvan kera.
Usealla henkilöllä on myös oikeus olla paikalla kuulusteluissa, esimerkiksi vanhemmilla, huoltajilla, lastensuojeluviranomaisella, avustajalla ja tukihenkilöllä sekä tarpeen mukaan myös tulkilla.
Aikuisen kuulusteluihin verrattuna lapsen kuulustelun ajallinen kesto on lyhyempi.
– Mitä nuoremmasta henkilöstä on kysymys, sitä ikään kuin rajatumpia kuulustelumetodit ovat.
Haapalan mukaan lapsen kehitystaso tulee ottaa koko ajan huomioon ja lapsen kanssa tulee pyrkiä keskustelemaan samalla tasolla.
– 12-vuotiasta ei voi käsitellä niin kuin aikuista henkilöä, se on täysin selvä.
Lapsella on kuitenkin samalla tavalla oikeudet ja velvollisuudet kuten aikuisellakin.
– Normaalikuulusteluissa nimi ja henkilötiedot ovat minimi, jotka epäillyn pitää poliisille kertoa. Sen jälkeen ei ole mitään velvollisuutta vastata kysymyksiin, Haapala kertoo.
Myös alaikäisellä vahingonkorvausvastuu
Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan alle 15-vuotias ei voi syyllistyä rikokseen, mutta voi syyllistyä kuitenkin lain termiä käyttäen rikolliseen tekoon.
– Se tarkoittaa, että esitutkinta voidaan suorittaa esitutkintalain mukaisesti. Laissa on perusteena se, että tutkinta on tarpeen vahingonkorvausoikeuden toteamiseksi tai lastensuojelutoimenpiteiden selvittämistarpeen vuoksi.
Tolvanen uskoo poliisin suorittavan perusteellisen esitutkinnan, vaikka lopputulos on selvä eli tässä tapauksessa asia ei etene syyteharkintaan.
– Täytyy korostaa, että vahingonkorvausvastuussa toki alle 15-vuotiaskin on. Jos hänet todetaan syyllistyneen rikoksiin, hänet voidaan tuomita maksamaan vahingonkorvausta uhreille tai kuolleen uhrin omaisille. Senkin takia tämä rikollisen teon tutkinta on ihan perusteltua, Tolvanen kertoo.
"Lastensuojeluviranomaiset ryhtyvät toimenpiteisiin"
Vaikka epäilty ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, ei hänen elämänsä jatku normaalisti tapahtuneen jälkeen.
– On ilman muuta selvää, että lastensuojeluviranomaiset ryhtyvät toimenpiteisiin, Tolvanen arvioi.
Tolvasen mukaan sijoittaminen kodin ulkopuolelle kuulostaa hyvin todennäköiseltä vaihtoehdolta.
Juridisesti epäiltyä ei voi laittaa rangaistuslaitokseen ja lastensuojelutoimenpiteitä voi pitää yllä niin kauan kuin se on lastensuojeluviranomaisten mukaan tarpeen.
– Se menee senkin takia hieman eri tavalla kuin rikosvastuu, joka toteutetaan vankilassa, kun on näin vakavasta rikoksesta kysymys.
Vahingonkorvausvastuu teosta kuitenkin jää ja korvaukset voivat olla huomattavia, jos uhri saa elinikäisen vamman.
– Voi tulla hyvinkin huomattavia vahingonkorvausvastuita sillä perusteella, että vammautunut ei pystyisi ansaitsemaan työssään samalla tavalla kuin ilman vammautumistaan olisi pystynyt ansaitsemaan, Tolvanen toteaa.
Lue myös: Opetusministeri Henriksson murtui Vantaan kouluampumisen tiedotustilaisuudessa – Orpo: Karmea tarina selvitetään huolella
Kyseessä hyvin harvinainen tapaus
Tekoa tutkitaan siis murhana ja kahtena murhanyrityksenä. Tolvanen ei muista urallaan vastaavaa tapausta, jossa yksinään tekijänä olisi 12-vuotias lapsi.
– Muistan omalta uraltani 1980-luvun lopulta tapauksen, jossa 13-vuotias tyttö oli osallisena kahden täysi-ikäisen murhaan. Tilastojen mukaan vuosina 2003–2015 yksi alle 15-vuotias on ollut epäiltynä tahallisesta henkirikoksesta eli taposta tai murhasta.
Kyseessä on siis varsin harvinainen tapaus.
– Sellaista tapausta, jossa 12-vuotias olisi epäiltynä, en muista eikä minun tiedossani ole.
Mitä tapahtuneesta seuraa aseen luvalliselle omistajalle?
Teossa käytetty käsiase on epäillyn lähisukulaisen luvallisesti omistama. Poliisi ei ole tässä vaiheessa tarkentanut, millainen käsiase on kyseessä. Ei ole myöskään tietoa vielä, kuinka asetta on säilytetty.
Tolvasen mukaan aseen luvallinen haltija joutunee selittämään poliisille, miten epäilty on saanut aseen käsiinsä.
Aseen luvallinen haltija joutuu myös todennäköisesti rikoksesta epäillyksi.
– Siinä tulee lähinnä rikosnimikkeenä kysymykseen ampuma-aserikos eli huolimaton säilyttäminen. Voi olla myös, että säilytys on ollut ihan asianmukaista, mutta lapsi on siitä huolimatta saanut aseen käteensä.
Tolvanen sanoo, että tässä vaiheessa mahdolliseen rangaistukseen on vielä hankalaa ottaa kantaa, mutta rikoksena tietyin edellytyksin rangaistusaste voi olla jopa kaksi vuotta. Tolvanen pitää todennäköisempänä sakkoa, jos aseen säilytyksessä on ollut ongelmia.
Hän painottaa kuitenkin, ettei aseen haltija ole millään tavalla rikosoikeudellisessa vastuussa tai korvausvastuussa 12-vuotiaan teosta.