Ennätyslämpimän talven sateet huuhtoivat ravinteet pelloilta – Itämereen valui poikkeuksellisen paljon rehevöittävää fosforia

Itämeren tilan parannustavoitteet uhkaavat vesittyä

Yhden talven tavallista isompi fosforikuorma ei vielä merkittävästi heikennä Itämeren tilaa, mutta tavoitteet meren tilan parantamisesta karkaavat entistä kauemmaksi.

– Jos haluamme parantaa Itämeren ja erityisesti omien rannikkovesiemme tilaa, silloin olisi keskeisen tärkeää saavuttaa asetetut kuormituksen vähentämistavoitteet. Tämänkaltaiset talvet kuin viime talvi oli, tekevät näiden tavoitteiden saavuttamisen erittäin vaikeaksi, huomauttaa Knuuttila.

Saaristomeren tila on jopa huonontunut

Vaikka Itämeren tilaa on yritetty kohentaa jo pitkään, asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on osoittautunut vaikeaksi.

– Saaristomerellä kokonaisfosforikuormitus ei ole 1990-luvun puolivälin jälkeen tähän päivään mennessä juuri alentunut. Pistekuormitus on puolittunut, mutta maatalouden ja muun hajakuormituksen osuus on ehkä jopa hieman kasvanut. 2010 Suomen hallitus asetti tavoitteeksi, että Saaristomeri olisi hyvässä tilassa vuonna 2020 eli tänä vuonna. Kuormitus on pysynyt entisellään ja tila jopa huonontunut. Viime vuonna tehdyn tila-arvion mukaan Saaristomerellä ei ole hyvään tilaan luokiteltuja alueita enää laisinkaan, muistuttaa Knuuttila. 

Ensi kesän sinilevätilannetta ei vielä voi ennustaa, mutta ainakin levillä on runsaasti kasvua ruokkivia ravinteita käytettävissään.Sami Berghäll

Ilmastonmuutos pahentaa tilannetta entisestään

Ilmastonmuutoksen myötä sateiset talvet yleistyvät ja tilanne huononee entisestään. 

– Olemme Suomen ympäristökeskuksessa arvioineet, että vuoteen 2060 mennessä nykyisillä ilmastomalleilla Saaristomeren fosforikuormitus voi kasvaa noin kolmanneksella, peltoalueilta puolella eli 50 prosenttia. Tämä tietenkin lisää sitä kuormitusta, jota meidän pitäisi pystyä vähentämään edelleen koko Itämeren osalta noin kolmanneksella nykytasosta, sanoo Knuuttila.

Pelloille levitettävän kipsin on todettu vähentävän peltojen fosforivalumia merkittävästi.MTV

Kipsi ja rakennekalkki saattavat auttaa

Tilanteen heikkenemistä vastaan voidaan taistella esimerkiksi ottamalla käyttöön uusia keinoja ravinnevalumien pienentämiseksi. Sellaisia ovat esimerkiksi peltojen kipsikäsittely ja rakennekalkitus.

– Laittaisin toiveita ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmaan, joka jatkuu vuoteen 2023 asti ja erityisessä fokuksessa on maatalouden kuormitus. Siinä pyritään muun muassa kipsikäsittelyllä ja rakennekalkituksella pienentämään maatalouden ravinnekuormitusta. Tähän asti toteutetuissa pilottitutkimuksissa on saatu hyviä tuloksia. Esimerkiksi kipsikäsittely voi vähentää fosforikuormaa puolella, tietää Knuuttila. 

Eniten kuormittavat pellot pois viljelyksestä

Knuuttila listaa myös muita keinoja.

– Pitkällä aikavälillä pitäisi pystyä myös vähentämään fosforin korkeaa määrää peltomaassa ja muillakin keinoilla vähentää huuhtoutumista. Jos ei siinä muuten onnistuta, niin sitten voisi tulla harkintaan sekin, että voisimmeko ottaa pois viljelyksestä, esimerkiksi metsittää, pahimmin kuormittavia peltolohkoja.

Ensi kesän sinilevätilannetta ei vielä voi ennustaa, mutta ainakin levillä on nyt runsaasti kasvua ruokkivia ravinteita käytettävissään.