Lintuinfluenssa leviää nyt poikkeuksellisen nopeasti. Onko meidän syytä huolestua kiihtyvästä lintuinfluenssasta? THL, Ruokavirasto ja Työterveyslaitos ohjeistavat, miten tartunnan voi parhaiten välttää.
Kuin paluu vuoteen 2003.
Vajaat kaksikymmentä vuotta sitten, Kaakkois-Aasiassa vuoden 2003 lopussa puhjennut ja sieltä Keski-Aasiaan, Lähi-Itään, ja Afrikkaan levinnyt ja ajoittain Euroopassakin esiintynyt H5N1-lintuinfluenssaepidemia vavisutti maailmaa. Suomeen pandemia ei laajamittaisesti levinnyt, mutta muualla se oli kuolettava. Jo tuolloin pandemian maihin matkaavia ohjeistettiin korostettuun huolellisuuteen.
Nyt lintuinfluenssa on palannut ryminällä otsikoihin, kun niin Suomesta, eri puolilta Eurooppaa ja Pohjois-Amerikasta on kuluneen vuoden ja kiihtyvissä määrin kesän mittaan raportoitu lintujen ja myös joidenkin nisäkäslajien sairastuvan ja kuolevan korkeapatogeenisen lintuinfluenssa A(H5) -viruksen takia. Nykyistä A H5N1 -virusta on esiintynyt Euroopassa vuodesta 2020, mutta nyt se tuntuu ottaneen vauhtia alleen.
Selvitimme keskiviikkona julkaistussa artikkelissamme sitä, onko suomalaisten syytä huolestua kiihtyvissä määrin ilmenevästä lintuinfluenssasta.
Lue lisää: Voiko lintuinfluenssa tarttua koiraan? Mitä tehdä, kun näkee luonnossa kuolleen linnun? Asiantuntijat vastaavat tautikysymyksiin
Vaikka nykyisellään H5N1-virus ei tartu helposti ihmiseen eikä nisäkkäiden välisiä tartuntoja ole vielä havaittu, on Maailman terveysjärjestö WHO ilmaissut huolensa virusmuodon kehittymiskyvystä. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoo, että pandemian riski lisääntyy, jos tartunta alkaa levitä nisäkkäiden välillä. WHO ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus seuraavat lintuinfluenssatilannetta yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa.
Huhtikuussa WHO raportoi tapauksesta, jossa tartunnan saanut chileläinen 53-vuotias mies päätyi sairaalahoitoon. Selvitysten pohjalta pääteltiin, että mies oli saanut tartunnan saastuneesta ympäristöstä – korkeapatogeenista eli herkästi tautia aiheuttavaa H5N1-virusta oli havaittu aiemmin tämän asuinalueella ilmenneissä pelikaanien, pingviinien ja merileijonien influenssan aiheuttamien joukkokuolemien yhteydessä.
Kenenkään Suomessa ei ole tiedetä sairastuneen uuden variaation lintuinfluenssaan. Se on kuitenkin herättänyt huolta etenkin Pohjanmaalla, missä järven rannalta on löytynyt sadoittain kuolleita lokkeja.
THL ja Työterveyslaitos ohjeistavat, miten tartunnan voi tehokkaimmin välttää. Myös WHO muistuttaa, että suojautuessa on vältettävä lintujen suosimia, mahdollisesti ulosteen saastuttamia alueita sekä sairastuneita eläimiä tai niiden ruumiita.
Näin voit välttää lintuinfluenssatartuntaa:
Lähteet: THL, Työterveyslaitos
|
Työterveyslaitoksen mukaan lintuinfluenssavirus voi säilyä hengissä päiviä ja jopa viikkoja linnun ulosteessa. Auringon valo ja kuumuus tuhoavat virusta, kun taas kylmä ilma voi pidentää sen elinaikaa.
Mikäli vaatteet saastuvat ulosteesta tai saastuneilta pinnoilta, laitos suosittelee tekstiilien pesua 60 asteessa.
Esimerkkejä lintuinfluenssan tartuntatavoista:
Lähde: Työterveyslaitos
|
Ruokavirasto on perustanut ja jo laajentanutkin tartuntavyöhykettä lintuinfluenssan torjumiseksi. Alue kattaa tämän jutun julkaisuhetkellä Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.
Vyöhykkeellä on kiellettyä pitää siipikarjaa ja vankeudessa pidettäviä lintuja ulkotiloissa, koskien myös luonnonmukaista tuotantoa.
Suomen Riistakeskus on myöntänyt lintuinfluenssan vuoksi suuren määrän poikkeuslupia lintujen tappamiseen. Asia selviää Riistakeskuksen verkkosivuilta.
Yhteensä lintuja saa tappaa lähes 10 000 yksilöä.
Kaatoluvat on myönnetty noin 450 turkistarhalle ja niiden välittömään läheisyyteen. Myönnetty poikkeuslupa on voimassa 26. heinäkuuta ja 31. heinäkuuta välillä.
Luvat on myönnetty tiettyjen lintulajien, kuten harmaalokin ja kesykyyhkyn ampumiseen. Riistakeskus perustelee päätöstä yleisen turvallisuuden ja kansanterveyden turvaamisella.
Uutta pandemiaa on odotettu
Virologian ja terveysalan asiantuntijat ovat osanneet odottaa uutta, mahdollisesti pandemiaa aiheuttavaa virusta jo muutamien vuosien ajan.
Ennen koronapandemiaa vahva arvio oli, että kyseessä olisi lintuinfluenssan aiheuttama tautiaalto, mutta kuten tiedämmekin, toisin kävi.
Influenssavirukset ovat tunnetusti aiheuttaneet useita pandemioita ihmisväestössä. Yksi kuuluisimmista on niin kutsuttu espanjantauti, joka ensimmäisen maailmansodan loppupuolella sairastutti jopa puolet maailman väestöstä ja tappoi eri arvioiden mukaan 30–100 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2005 tutkijat onnistuivat selvittämään, että kyseessä oli lintuinfluenssan harvinaisen tappava alatyyppi H1N1.
Muistutuksena, että nykyisellään leviävä virus on H5N1-tyypin korkeapatogeeninen lintuinfluenssa.
Aiemmin lintuinfluenssaa esiintyi lintulajeissa ihmisten kausi-influenssan tapaan kausiluontoisesti. Ruokaviraston eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osastojohtajana työskentelevä Terhi Laaksonen kommentoi aiemmin MTV Uutisille, että H5N1-kantaa on todettu maailmalla jo parinkymmenen vuoden ajan. Sittemmin taudin kausiluonteisuus on Laaksosen mukaan lieventynyt ja tautia todetaan linnuissa jatkuvasti.
Lue myös: Näin Korkeasaaressa varaudutaan lintuinfluenssaan – eläinlääkäri: "Taudin leviäminen olisi katastrofaalinen tilanne"
Ähtärin eläinpuisto sulki vesilintutarhan yleisöltä varotoimena – "Ei oteta pienimpiäkään riskejä"
Mikä lintuinfluenssa?
Lähde: THL
|
10:07