Lintuinfluenssa leviää nyt poikkeuksellisen nopeasti. Onko meidän syytä huolestua kiihtyvästä lintuinfluenssasta? THL, Ruokavirasto ja Työterveyslaitos ohjeistavat, miten tartunnan voi parhaiten välttää.
Kuin paluu vuoteen 2003.
Vajaat kaksikymmentä vuotta sitten, Kaakkois-Aasiassa vuoden 2003 lopussa puhjennut ja sieltä Keski-Aasiaan, Lähi-Itään, ja Afrikkaan levinnyt ja ajoittain Euroopassakin esiintynyt H5N1-lintuinfluenssaepidemia vavisutti maailmaa. Suomeen pandemia ei laajamittaisesti levinnyt, mutta muualla se oli kuolettava. Jo tuolloin pandemian maihin matkaavia ohjeistettiin korostettuun huolellisuuteen.
Nyt lintuinfluenssa on palannut ryminällä otsikoihin, kun niin Suomesta, eri puolilta Eurooppaa ja Pohjois-Amerikasta on kuluneen vuoden ja kiihtyvissä määrin kesän mittaan raportoitu lintujen ja myös joidenkin nisäkäslajien sairastuvan ja kuolevan korkeapatogeenisen lintuinfluenssa A(H5) -viruksen takia. Nykyistä A H5N1 -virusta on esiintynyt Euroopassa vuodesta 2020, mutta nyt se tuntuu ottaneen vauhtia alleen.
Selvitimme keskiviikkona julkaistussa artikkelissamme sitä, onko suomalaisten syytä huolestua kiihtyvissä määrin ilmenevästä lintuinfluenssasta.
Lue lisää: Voiko lintuinfluenssa tarttua koiraan? Mitä tehdä, kun näkee luonnossa kuolleen linnun? Asiantuntijat vastaavat tautikysymyksiin
Vaikka nykyisellään H5N1-virus ei tartu helposti ihmiseen eikä nisäkkäiden välisiä tartuntoja ole vielä havaittu, on Maailman terveysjärjestö WHO ilmaissut huolensa virusmuodon kehittymiskyvystä. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoo, että pandemian riski lisääntyy, jos tartunta alkaa levitä nisäkkäiden välillä. WHO ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus seuraavat lintuinfluenssatilannetta yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa.
