Halloween on tullut osaksi monen suomalaisen syksyn juhlintaa. Se on tuttu juhla etenkin päiväkodeissa ja kouluissa, mutta kaikkia karkki ja kepponen ei innosta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko sanoo, että halloween on yleistynyt Suomessakin jo niin, että se näkyy katukuvassa. Halloweenin tunnusmerkeiksi ovat vakiintuneet erityisesti koristellut kurpitsat ja naamiaisasut.
Nirkko uskoo, että ahkerimpia halloween-juhlien järjestäjiä ovat päiväkodit, alakoulut ja nuoret aikuiset, jotka saattavat pitää halloween-bileitä. Myös ravintolat järjestävät teemailtoja. Nirkko ei kuitenkaan usko, että halloweenista tulisi Suomessa koko perheen juhla amerikkalaiseen tapaan.
– Meillä on siitä oma versio. Koko paketti ei ole rantautunut, mutta kurpitsoja ja lyhtyjä näkyy.
Virpomisesta halloween-kerjureille valmis konsepti
Amerikassa on tapana, että lapset lähtevät lokakuun viimeisenä iltana halloweenin karkki vai kepponen -kierrokselle. Idea vastaa jossain määrin suomalaista virpomista, mutta jos kiertäjille ei liikene karkkia, näillä on lupa tehdä kepponen.
– Tämä on ilmiö, jota ei ole ennen Suomessa näkynyt. Meillä on oma versio keväällä virpomisen merkeissä, joten sitä ei ole syksyyn omaksuttu. Nyt on kuitenkin vähän ruvennut näkymään, että kerjuukiertue on sekä keväällä että syksyllä ohjelmassa. Kun meillä on jo virpominen, siinä on syksyynkin valmis konsepti.
Halloween-kerjuun päivä ei ole aivan yksiselitteinen. Amerikassa halloweenia on tapana juhlia edellisenä viikonloppuna, mutta keppostelijat kiertävät lokakuun viimeisenä päivänä. Suomessa päivä ei ole vakiintunut. Nirkko ehdottaa, että kerjuupäivää voisi viettää esimerkiksi pyhäinpäivän aattona. Toisaalta virpomisperinteenä on ollut virpoa sunnuntaisin.