Pytonien tiedetään syövän joskus toisiaan ja monesti itseään isompia eläimiä.
Itäisessä Australiassa todistettiin poikkeuksellista tapahtumaa, kun karavaanialueelta löytyi äskettäisestä ateriastaan turvonnut oliivipyton. Karavaanipuiston johtaja Kurt Jongedyk löysi käärmeen autotallista.
– Kuulimme koiran haukkuvan hulluna ja löysimme tämän pytonin täysine vatsoineen autotallista, Jongefyk kertoo australialaiselle The New Daily -uutissivustolle.
Mies nappasi matelijan mukaansa ja kuljetti sen kauemmas talostaan ja kanalastaan.
Pian uudelleensijoituksen jälkeen arviolta nelimetrinen pyton alkoi kiemurrella ja kakoa ulos ateriaansa. Sen sijaan, että käärme olisi oksentanut ulos tyypillisen ateriansa, kuten pussieläimen tai varaanin, suusta alkoi ilmestyä vielä syöjäänsä paksumpi ja saman pituinen pyton.
Pyton oli ahmaissut itseään isomman käärmeen. Mahdollinen selitys oksennetulle aterialle on siirtämisestä aiheutunut stressi.
Käärme menetti lounaansa – todistaja sai elämänsä kokemuksen
Jos kuva ei näy, voit avata sen tästä.
Jos kuva ei näy, voit avata sen tästä.
Jongefyk kertoo pytonin oksentaneen lajikumppaninsa ulos hyvin nopeasti.
– Se sai sen ulos suunnilleen minuutissa. Se sylki viimeisen osan ulos todella nopeasti.
Mies sanoo tapauksen olleen itselleen uskomattomin kohtaaminen käärmeiden kanssa koskaan.
– Valitettavasti se menetti lounaansa, mutta toivomme sen löytävän jotain muuta ja lintujen saavan syödä tähteet.
Pytonien leuat venyvät suuriin makupaloihin
Live Science -sivusto kertoo, ettei pytonien keskuudessa tapahtuva kannibalismi ole ennenkuulumatonta. Pytonit kykenevät myös syömään itseään suurempia eläimiä – joissain tapauksissa myös ihmisiä.
Jos kuva ei näy, voit avata sen tästä.
Jos kuva ei näy, voit avata sen tästä.
Jos kuva ei näy, voit avata sen tästä.
Jos kuva ei näy, voit avata sen tästä.
Jos kuva ei näy, voit avata sen tästä.
Käärmeet pystyvät syömään valtavan kokoisia asioita itsenäisesti liikkuvien leukojensa ansiosta.
– Leuat eivät ole yhdistyneet toisiinsa jäykästi, kuten ihmisillä, vaan joustavalla nivelsiteellä, mikä mahdollistaa leukojen leviämisen toisistaan erilleen, kanadalaisen Victorian yliopiston biologian professori Patrick T. Gregory kertoo.
Katso koko kuvasarja tästä.
LUE MYÖS: Saatko kylmiä väreitä? Australiasta löydettiin kolmisilmäinen käärme
Lähteet: The New Daily, Live Science
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lähteet: The New Daily, Live Science, Facebook