Venäjä iski yllättävän väitteen neuvottelupöytään: Ei aikeita hyökätä Ukrainaan

– Selitimme kollegoillemme, ettei meillä ole suunnitelmia tai aikeita "hyökätä" Ukrainaan. Tässä suhteessa ei ole mitään syytä pelätä eskalaatiota, Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov perusteli.

Varaulkoministeri kehotti kuitenkin Yhdysvaltoja vastuullisuuteen toimissaan Venäjän kanssa varoittaen samalla, ettei mahdollisen yhteentörmäyksen riskiä sovi aliarvioida.

Rjabkovin mukaan Venäjä haluaa kuitenkin jatkaa vuoropuhelua.

– En pidä tilannetta toivottomana, hän sanoi.

USA torjui ehdotukset Naton laajenemisen suitsimisesta

Yhdysvallat puolestaan korosti, ettei Naton avoimien ovien politiikka ole päättymässä. Samalla se toisti varoituksensa Venäjälle hyökkäyksestä Ukrainaan, sillä sen seuraukset olisivat vakavat. Amerikkalaiset eivät niin ikään olleet saaneet venäläisiltä suoraa lupausta liennytyksestä Ukrainassa.

– Siihen emme uskoakseni saaneet vastausta. Teimme hyvin selväksi, että rakentava, tuottoisa ja menestyksekäs diplomatia on hyvin vaikeaa ilman liennytystä, Yhdysvaltain varaulkoministeri Wendy Sherman sanoi.

Sherman sanoi kertoneensa venäläisille, että Ukrainan rajan tuntumassa olevat joukot tulisi komentaa takaisin kasarmeille tai vaihtoehtoisesti kertoa, millaiseen sotaharjoitukseen ne ovat osallistumassa ja mikä sen tarkoitus on.

Shermanin mukaan neuvotteluissa keskusteltiin myös vastavuoroisista rajoituksista sotaharjoituksiin ja ohjuksiin. Sen sijaan Venäjän vaatimukset siitä, että se saa takuut, joiden mukaan Ukraina ei liity sotilasliitto Natoon, torjuttiin.

– Torjumme päättäväisesti sellaiset turvallisuusehdotukset, joista Yhdysvallat ei ole valmis aloittamaan keskustelua. Emme salli kenenkään lopettavan Naton avoimien ovien politiikkaa.

Shermanin mukaan Venäjän mahdollisella hyökkäyksellä Ukrainaan olisi erittäin vakavat seuraukset, "paljon vakavammat kuin vuonna 2014", jolloin Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä.

Neuvottelujen sarja jatkuu keskiviikkona Naton ja Venäjän neuvoston kokouksella Brysselissä. Torstaina Venäjän on määrä tavata Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön edustajia Wienissä.

Loppuviikosta EU-maiden puolustus- ja ulkoministerit kokoontuvat vielä Ranskan Brestiin epäviralliseen kokoukseen keskustelemaan Ukrainan tilanteesta.

Lue myös: Venäjän ja USA:n neuvottelut Sveitsissä käynnistyivät, taustalla vaanii pelko Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan

Stoltenberg toivoi jatkoneuvotteluja

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg varoitti tänään Venäjää vakavista taloudellisista ja poliittisista seurauksista, jos se hyökkää Ukrainaan.

Hän sanoi, ettei tämän viikon tapaamisten voi odottaa ratkaisevan kaikkia ongelmia Venäjän ja Naton välillä. Hän toivoi, että osapuolet saavat sovittua jatkoneuvotteluista, joilla voidaan estää uusi aseellinen konflikti. 

– Olemme valmiita tekemään edelleen työtä Venäjän kanssa löytääksemme polun rauhanomaiseen ratkaisuun, Stoltenberg sanoi.

– Meidän täytyy lähettää Venäjälle hyvin selvä viesti siitä, että olemme yhtenäisiä ja että Venäjälle tulee vakavia seurauksia – taloudellisia ja poliittisia seurauksia – jos he käyttävät jälleen sotilaallista voimaa Ukrainaa vastaan. Annamme Ukrainalle tukea, autamme heitä huolehtimaan itsepuolustuksestaan.

Stoltenberg tapasi tänään Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban.

– Kylmä sota on ohi, ja niin ovat etupiiritkin. Vladimir Putinin vaatimukset ovat perusteettomia ja vahingoittavat kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, Kuleba tviittasi.

Yhdysvallat varoittanut hyökkäyksen seurauksista

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ovat puhuneet kahdesti puhelimitse viime viikkoina. Biden on varoittanut Putinia vakavista seurauksista, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan.

Mahdollisina sanktioina hyökkäyksestä on väläytelty muun muassa Venäjälle tärkeän Nord Stream 2 -kaasuputken hyllyttämistä tai jopa Venäjän sulkemista ulos kansainvälisestä pankkijärjestelmästä.

Venäjä on viime viikkoina sijoittanut kymmeniätuhansia sotilaita Ukrainan vastaisen rajan tuntumaan, mikä on herättänyt Yhdysvalloissa ja Euroopassa epäilyjä Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen valmistelusta. Venäjä on kiistänyt hyökkäysaikeet.

Venäjä on sotinut Ukrainassa vuodesta 2014, jolloin se miehitti Krimin ja aloitti Itä-Ukrainan kapinallisten tukemisen sodassa Kiovan keskushallintoa vastaan. Konfliktissa on kuollut yli 13 000 ihmistä.