Douglas Hickeyn mukaan Nato-jäsenyyksien nopea ja lähes yksimielinen ratifiointi Washingtonissa lähetti kaikkialle vahvan viestin siitä, että Suomen ja Ruotsin liittymisen aika on nyt.
Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Douglas T. Hickey suhtautuu erittäin toiveikkaasti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien toteutumiseen. Hickeyn mukaan jäsenyyksien nopea ja lähes yksimielinen ratifiointi Yhdysvaltain senaatissa lähetti vahvan viestin Venäjän ohella myös Nato-maille siitä, että Suomen ja Ruotsin Natoon liittymisen aika on nyt, eikä "odottamisesta ole hyötyä".
– Uskon kaikkien ymmärtävän, että mitä pikemmin pääsemme sinne (Suomen ja Ruotsin liittymiseen Natoon), sen parempi koko liittokunnalle – mukaan lukien Turkille, Hickey sanoo STT:n haastattelussa.
Hän kehuu Turkin, Suomen ja Ruotsin välillä käytyä "hyvää vuoropuhelua", jossa on saavutettu "paljon edistystä". Samaa hän odottaa myös osapuolten loppuviikon tapaamiselta Suomessa.
– Uskon sen sujuvan hyvin, vaikka en odota, että kaikkeen löydetään vielä ratkaisu, Hickey sanoo.
Hän korostaa, että kaikkien maiden demokraattisia päätöksentekoprosesseja jäsenyyksien ratifioinnin suhteen on syytä kunnioittaa, mutta myös Suomen ja Ruotsin joustamisella on rajansa.
– Kukaan ei pyydä suomalaisia muuttamaan oikeusjärjestelmäänsä jonkin toisen tarpeisiin mukautumisen vuoksi. Kukaan ei pyydä sitä, ja rehellisyyden nimissä: eivät suomalaiset tai ruotsalaiset sitä tekisikään. Ei tule tapahtumaan, Hickey toteaa.
Suomen itäraja oli Naton huoli jo ennen jäsenyyttä
Hickey aloitti tehtävässään Helsingissä toukokuussa ja on päässyt lyhyessä ajassa todistamaan useita yhdysvaltalaissotilaiden vierailuja Suomeen ja harjoittelua yhdessä suomalaisten sotilaiden kanssa. Onko tässä jokin viesti ajalle ennen kuin olemme liittolaisia?
– Ensinnäkin olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että me olemme jo liittolaisia, Hickey aloittaa.
Hänen mukaansa Suomen tuleva Nato-jäsenyys antaa nykyiselle asioiden tilalle vain muodollisen sinetin.
Mitä Yhdysvallat ja Nato sitten odottaa uudelta jäseneltään? Hickey ei sano olevansa huolissaan Suomen osallistumisesta Nato-operaatioihin tai erityisesti toivovansa johonkin osallistumista. Hänen mukaansa tärkeintä on se, että Suomi huolehtii edelleen itse omasta turvallisuudestaan ja valvoo pitkää Venäjän vastaista rajaansa.
Viimeksi mainitun osalta Hickey toteaa, että on hieman lapsellista ajatella, että Suomen ja Venäjän välisestä rajasta olisi tullut Naton päänsärky vasta Suomen liittymispäätöksen myötä.
– Kaikki me olimme siitä jollain tasolla huolissamme, niin te kuin me. Nyt yhteistyö tehostaa toimintaa, Hickey sanoo.
Suomi voi määritellä, miltä Nato-jäsenyys näyttää
Suomen puolustuskyvystä puhuttaessa lähettiläältä uhkaavat ylisanat loppua kesken: yhdet Euroopan voimakkaimmat asevoimat ja uudenaikaisimmat ilmavoimat F-35-hankinnan jälkeen, hieno asevelvollisuusarmeija sekä merivoimat, jotka on nimenomaan suunniteltu ja rakennettu toimimaan Itämeren olosuhteissa.
– Meillä on suuri valtamerilaivasto. Osa aluksistamme ei edes pääsisi joihinkin paikkoihin Itämerellä, Hickey huomauttaa.
Hickey jättää Naton arvioitavaksi sen, tulisiko Suomeen tai Ruotsiin joskus Naton tukikohtia tai jopa jonkinlainen pohjoinen esikunta. Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, ettei Nato tuppaudu väkisin mihinkään maahan – Suomeen ei sijoiteta mitään, mitä suomalaiset eivät tänne itse halua.
Naton näkökulmasta pohjoisen Euroopan strateginen kartta sekä erilaiset laskelmat ja skenaariot muuttuvat kuitenkin väistämättä Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien myötä.
– Ilman muuta, ja Suomella on paljon sanottavaa sen suhteen, mitä se tarkoittaa. Suomalaiset ja ruotsalaiset tuntevat tämän Pohjois-Euroopan kolkan paremmin kuin kukaan muu, Hickey korostaa.
Ukrainalaiset päättävät, koska on neuvottelujen aika
Länsimaiden laaja rintama on tukenut Ukrainaa sen jouduttua tasan puoli vuotta sitten Venäjän uuden, laajamittaisen hyökkäyksen kohteeksi. Ylivoimaisesti tärkeintä ja mittavinta on ollut tuki Yhdysvalloista. Pelkkä aseapu rahassa mitattuna on jo yli 10 miljardia dollaria.
Suurlähettiläs Hickey uskoo tuen jatkumiseen niin Yhdysvalloista kuin Euroopasta, vaikka rintaman pysyminen täysin vailla säröjä on ehkä liikaa toivottu.
– En ole naiivi sen suhteen, etteikö talven kuluessa voisi tapahtua jotain muutoksia, hän muotoilee.
Siinä kohdassa pitää Hickeyn mukaan rakentaa yhtenäisyyttä diplomatian ja keskustelujen avulla. Tuen pitää jatkua niin kauan, kuin Ukraina sitä tarvitsee ja haluaa.
– Jos he (Ukraina) ovat valmiita neuvottelemaan jonkinlaisen sopimuksen, olemme heidän tukenaan, mutta heidän pitää voida itse päättää, millainen sopimus se voisi olla, Hickey sanoo.
Joissain yhteyksissä on epäilty, että Yhdysvallat haluaisi siirtää huomionsa Kiinaan ja Tyynenmeren alueeseen Venäjän ja Euroopan sijasta.
– Suomessa vieraillut senaattori Tom Cotton sanoi hyvin: me osaamme kyllä tehdä kahta asiaa yhtä aikaa, Hickey torjuu ajatuksen.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myönteinen vaikutus tulee puheeksi tässäkin yhteydessä.
– Suomen ja Ruotsin liittyminen tekee koko alueesta (Euroopasta) turvallisemman. Se keventää painetta kaikilta Nato-mailta, Hickey sanoo.
Kahteen luotamme: Nokiaan ja Ericssoniin
Yritysmaailmassa muun muassa tietoteknologian kanssa ennen diplomaattiuraansa työskennellyt Hickey tuntuu olevan oikeassa paikassa päädyttyään Suomeen. Nokia on jo vanha tuttu, mutta puheessa vilisevät myös tekoäly, supertehokkaat tietokoneet ja kaiken mahdollistava Suomen korkea koulutustaso.
– En halua kuulostaa Suomi-mainokselta, mutta minusta Suomen asema on teknologian näkökulmasta uskomattoman hyvä. Aion vierailla kaikissa mahdollisissa yliopistoissa ja yrityksissä, ja aiomme tuoda Yhdysvalloista pääomasijoittajia tutustumaan suomalaisiin yrityksiin, Hickey lupaa.
Siis sitten kun turvallisuuspoliittinen tilanne vähän hellittää?
– Minäkin osaan tehdä kahta asiaa yhtä aikaa. Emme hellitä painetta sen suhteen, että saamme Suomen ja Ruotsin Naton jäseniksi, mutta voimme tehdä samalla myös muita asioita, Hickey vakuuttaa.
Keskustelu huipputeknologiasta kääntyy pian takaisin turvallisuuteen, Suomeen ja Ruotsiin.
– Kun katsotaan 5g- ja 6g-teknologiaa, on kaksi yritystä, joihin me luotamme: Nokia ja (ruotsalainen) Ericsson. Haluamme varmistaa, että maat jotka ovat tekemässä 5g- ja 6g-päätöksiä, tekevät niitä luotettavien kumppaneiden kanssa, Hickey sanoo.
Suurlähettilään mukaan kiinalainen teknologia sen sijaan nostaisi esiin kysymyksiä turvallisuudesta ja puolustuksesta.