Yhdysvallat on lopettanut seitsemän miljoonan dollarin rahoituksen suomalaiselle Kirkon Ulkomaanavulle, mikä merkitsee lähes 10 prosentin leikkausta järjestön globaalista budjetista. Leikkaus on osa isompaa hallinnon kehitysapualeikkausta.
Leikkaus kohdistuu erityisesti Keniassa ja Ugandassa toteutettaviin koulutushankkeisiin, joiden piirissä on yli 200 000 pakolaislasta ja -nuorta.
Helsingissä Maailma kylässä -festivaaleilla vierailleet Kirkon Ulkomaanavun maajohtajat kertoivat MTV Uutisille, mihin toimiin he ovat joutuneet ryhtymään leikkausten iskettyä.
Isoin vaikutus kouluihin
Wycliffe Nsheka on Kirkon Ulkomaanavun Ugandan ja Etiopian maajohtaja. Hän on vieraillut useita kertoja Suomessa ja muistelee, että viime kerralla maassa oli lunta.
Nshekan mukaan Kirkon Ulkomaanapu järjestää koulutusta pakolaisille etenkin Kongosta, Sudanista ja Etelä-Sudanista.
– Yhdysvaltojen leikkaama seitsemän miljoonaa on vaikuttanut Ugandaan valtavasti. Esimerkiksi, meillä oli 180 000 oppilasta, joiden opiskelua USA:sta tullut rahoitus tuki. Nyt he eivät voi enää käydä koulua, koska heillä ei ole oppimateriaalia, Nsheka kertoo MTV Uutisille.
Ugandassa luokkahuoneessa tulisi olla 53 oppilasta, mutta nykyisen tilanteen takia luokassa on pahimmillaan 200 oppilasta. Rahoituksen puutteen vuoksi uusien luokkahuoneiden rakennus on keskeytetty.
USA:lta tullut rajoitus tuki myös teini-ikäisiä äitejä. Nuoret tytöt joutuvat usein avioon liian nuorena ja heitä uhkaa myös seksuaalinen väkivalta.
Esimerkiksi haastavina korona-aikoina moni teini-ikäinen tyttö tuli raskaaksi. Heidän koulunkäynnin jatkamistaan on pyritty tukemaan, mutta Nshekan mukaan nyt kaikki se työ on nyt vaarassa. Tytöille oli kouluissa tarjolla esimerkiksi lapsenhoitoapua ja yksityistiloja imettämistä varten.
Rahoitus on mahdollistanut myös hygieniaa, esimerkiksi kuukautissiteitä tytöille, joka on myös rohkaissut tyttöjä tulemaan kouluun. Nshekan mukaan tyttöjä kuitenkin naitetaan usein nuorena, jos he eivät voi käydä koulua.
Lue myös: Trumpin mukaan Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto USAID tulee lakkauttaa
Yhteinen päämäärä Yhdysvaltojen kanssa katosi
Rahoituksen loppuminen on vaikuttanut pakolaisiin, Nshekan mukaan he ovat pahimmillaan nähneet toivottomien pakolaisten menettävän toivonsa täysin ja tekevän itsemurhia.
Nsheka jaksaa olla toiveikas, mutta konkreettisesti hän on joutunut vaikeaan tilanteeseen.
– Tilanne on erittäin vaikea, minun on pitänyt irtisanoa 91 henkilökunnan jäsentä ja 225 opettajaa kouluista.
Kaikki apu loppui kuin seinään, siltä se ainakin tuntui.
– Luulimme, että olimme kumppaneita Yhdysvaltojen kanssa, meillä oli yhteinen päämäärä ja kunnioitus toisiamme kohtaan, Nsheka sanoo.
Nsheka haluaa kaiken keskellä kiittää suomalaisia. Suomen ulkoministeriö ja kirkot ovat edelleen luotettavia kumppaneita.
– Etsimme myös uusia kumppaneita, me emme luovuta, koska tarve on edelleen olemassa, hän toteaa.
Lue myös: Trumpin päätös iskee satojen tuhansien kouluarkeen ja voi lisätä turvapaikanhakua Eurooppaan
Myös Kenia pulassa
Kirkon ulkomaanavun Kenian maajohtajan John Bongei mukaan leikkaukset vaikuttivat myös Keniaan dramaattisesti.
– USA:n rahoituksen katkaiseminen vaikutti merkittävästi suunnitelmiin, joita meillä oli. Olimme palkanneet opettajia, mielenterveyden ammattilaisia ja ohjaajia, Bongei sanoo.
– Olimme myös uudistamassa luokkahuoneitamme. Ensin rakentaminen keskeytettiin ja kahden viikon kuluessa lopetettiin kokonaan, hän jatkaa.
Bongein mukaan opettajista on pulaa ja rahoituksen leikkaamisen vuoksi heitä joudutaan edelleen irtisanomaan. Hänen kertoman esimerkin mukaan koulussa, jossa on 7 000 opiskelijaa, on tällä hetkellä 70 opettajaa.
– Se on vaikuttanut opetuksen ja oppimisen laatuun merkittävästi, hän kertoo.
Asiantuntijoille potkut
Bongei kertoo myös, että on joutunut irtisanomaan yli 180 opettajaa ja muuta henkilökuntaa. Esimerkiksi Sudanista sotaa Keniaan paenneet pakolaiset ovat saaneet mielenterveysapua, mutta nyt monelle näistäkin ammattilaisista on jouduttu antamaan lähtöpassit.
Lisäksi oppi- ja opetusmateriaalit ovat vähissä. Pulpetit, vihot ja liidut ovat kiven alla.
– Yksi kirja helposti kymmenelle opiskelijalle. Meidän on täytynyt peruuttaa sopimukset kirjojen toimittajien kanssa. Opiskelun laatu on pudonnut lähes nollaan, Bongei puuskahtaa.
Bongei toivoo, että he olisivat saaneet varoituksen, tai rahoitusta olisi voinut leikata edes vähitellen.
– Rahoituksen olisi voinut leikata tai vähentää tavalla, joka oli antanut meille aikaa etsiä vaihtoehtoja. Kaikki loppui yhtäkkiä, hän sanoo.
Suomea ja saunaa rakastava Bongei on kiitollinen Suomen ulkoministeriölle ja Suomelle muutenkin luotettavana kumppanina. Hän kertoo Kirkon Ulkomaanavun etsivän lahjoittajia nyt myös yksityisen sektorin kautta.
– Etsimme uusia lahjoittajia, uusia kumppaneita, jotta voimme jatkaa. Ilman tukea, jota Amerikka ennen antoi, olemme hyvin haavoittuvaisia.
Bongei myös toivoo, että Yhdysvalloissa hallinto tekee kuten on luvannut, eli tarkastelee rahoitustarvetta uudelleen, ja mahdollisesti myöhemmin jatkaa rahoittamista.
– Toivon, että tämä hallinto tekee kuten on sanonut, katsoo uudelleen, miten heidän resurssejaan voidaan käyttää parhaiten. Jos he päättävät jatkaa ihmisten tukemista, olen optimistinen, että he jatkavat meidän tukemistamme sitten kun he näkevät sen sopivaksi. Sillä välin elämän täytyy jatkua, Bongei summaa.
Muita keinoja tukea apua tarvitsevia
Presidentti Trumpin hallinto lopetti Kirkon Ulkomaanavun rahoituksen osana laajempaa ulkomaanavun jäädyttämistä, jonka tavoitteena oli arvioida kehitysyhteistyön linjauksia suhteessa "America First" -politiikkaan . Trumpin mukaan ulkomaanapu ei aina palvellut Yhdysvaltojen etuja, ja hän syytti kehitysyhteistyövirasto USAIDia yhdysvaltalaisten rahojen tuhlaamisesta ja väärinkäytöksistä
Presidentti Joe Bidenin nimittämä, nykyään presidentti Trumpin hallinnon alla toimivan Uskonnollisten ja perinteisten rauhantekijöiden verkoston toiminnanjohtaja Mohamed Elsanousi näkee, että Trumpin hallinnon leikkausten myötä yhteisöjen on syytä löytää muita keinoja tukea apua tarvitsevia.
– Jos Trumpin hallinnon politiikat tekevät aukon ulkomaanapuun tai humanitaariseen apuun, meidän on mielestäni tarkasteltava omia voimavarojamme yhteisönä ja katsottava, miten voimme muuten tukea heitä, jotka ovat avun tarpeessa.
Verkosto, jonka toiminnanjohtajana Elsanousi toimii, on kansainvälinen verkosto, joka rakentaa siltoja ruohonjuuritason rauhantekijöiden ja globaalien toimijoiden välille vahvistaakseen kestävän rauhan eteen tehtävää työtä.
Elsanousi kertoo MTV Uutisille, että uskonnonvapaus on erittäin tärkeää presidentti Donald Trumpin hallinnolle.
– Se nähdään hallinnossa ensisijaisena ihmisoikeuskysymyksenä, Elsanousi sanoo.
– Minun työtäni itsessään arvotetaan enemmän Trumpin hallinnon alla, verrattuna presidentti Bidenin hallintoon, vaikka presidentti Biden toki nimitti minut virkaani, hän jatkaa.
Elsanousi on optimistinen verkoston ja hallinnon jatkuvasta yhteistyöstä.
– Odotan, että jatkamme suositustemme antamista ja ohjeistamme edelleen Yhdysvaltain hallintoa ja kongressia, hän summaa.