Yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista asuu Espoossa – Dayib pyrkii Somalian presidentiksi

– Palkinto on huomattava kunnianosoitus, eikä pelkästään minulle vaan myös Somalialle. Osoitus siitä, että Somaliakin on osa Afrikkaa, Dayib sanoo.

Muutoksista

Fadumo Dayibin tavoitteena on edistää sosiaalista muutosta. Hän korostaa, että politiikan lisäksi on monia muita tapoja, joilla muutosta voidaan edistää.

– Voimme toimia ruohonjuuritasolla ja auttaa ihmisiä tajuamaan sen, että me pystymme muutokseen.

Kehitysavusta

Dayib haluaisi, että Suomi tukisi enemmän tänne tulleiden pakolaisten ja maahanmuuttajien pääsyä takaisin lähtömaihinsa, jotta he muuttaisivat yhteiskuntia niillä avuilla, joita he ovat saaneet. Tällaista tukea hän toivoo sen sijaan, että Suomi keskittyisi vain rahalliseen tukeen. Dayib muistuttaa, että rahallisen avun päätyminen oikeisiin käsiin on vaikeaa.

– Kehitysavun rahoituksen leikkaaminen oli yksi parhaista päätöksistä, joita Suomi on kehitysapupolitiikassaan tehnyt.

Koulutuksesta

Dayib ei osannut lukea kunnolla ennen kuin oli teini-ikäinen, mutta on sittemmin opiskellut lähihoitajan ja sairaanhoitajan tutkinnot sekä tehnyt kolme maisterintutkintoa, joista yksi on Harvardin yliopistosta Yhdysvalloista. Nyt hänellä on kesken väitöskirja Helsingin yliopistossa.

– Koulutusmahdollisuudet ovat saaneet minut tuntemaan itseni lapseksi, joka olisi juuri päässyt karkkikauppaan. 

Hän kertoo, kuinka ongelmien täyttämä Somalia tavataan mieltää usein muualla Afrikassa mantereen ulkopuoliseksi maaksi, osaksi arabimaailmaa. Vastakkainasettelu ei kuitenkaan vie asioita eteenpäin.

Dayib kertoo kyllästyneensä syyllisten etsimiseen ja oivaltaneensa, että haluaa käyttää kaiken voimansa yhteisen edun eteen ponnistelemisen. Terveydenhoitoalalla ja YK-tehtävissä uraa tehnyt Dayib aikoo nousta vielä joku päivä Somalian johtoon.

Vääryydet näkyviksi

Somalian johto oli aiemmin luvannut, että seuraavat vaalit olisivat vapaat ja demokraattiset. Nyt Dayib puhuu vaalien sijaan valinnasta, sillä vaalituloksen päättävät klaanijohtajien nimeämät äänimiehet.

– Klaanijärjestelmä on epäoikeudenmukainen. Se on miesten klubi, joka sortaa naisia ja nuoria. Suurin päämääräni on taistella järjestelmää vastaan, enkä haluaisi olla osa sitä. On kuitenkin dilemma, jonka kanssa painin. Onko minun on oltava järjestelmän sisällä, jotta voisin muuttaa sitä, Dayib pohtii.

Dayib toivoo, että Somaliassa tapahtuvia vääryyksiä, kuten korruptiota, ihmisoikeusrikkomuksia ja seksuaalirikoksia nostettaisiin enemmän esiin.

Somalian toive vapaista vaaleista karkasi 

Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud lupasi kolme vuotta sitten, että maan seuraava johtaja valittaisiin demokraattisella kansanäänestyksellä, jossa jokaisella somalialaisella olisi oma ääni.

Toisin kuitenkin kävi. Maan vahva klaanijärjestelmä varjostaa demokratiapyrkimyksiä, ja maan johto lykkäsi lupaukset vapaista vaaleista vuoteen 2020.

Syksyn vaaleissa kansa ei pääse vaaliuurnille, vaan tuloksen päättävät klaanijohtajien nimittämät äänimiehet, jotka valitsevat parlamentin 275 jäsentä. Edistystä vuoden 2012 vaaleihin on tapahtunut kuitenkin esimerkiksi siinä, että tällä kertaa lupausten mukaan varmistetaan, että parlamentin jäsenistä olisi naisia ainakin 30 prosenttia.

Lisäksi syksyllä valitaan jäsenet parlamentin ylähuoneeseen, jossa edustajapaikat on jaettu Somalian alueiden kesken. Parlamentti ja ylähuone valitsevat lopulta yhdessä maalle presidentin.

Parlamentin vaihtoa ympäröi edelleen epävarmuus. Sen toteutuminen on hyvin todennäköistä, mutta ajankohta on edelleen täysin auki. Varmalta näyttää ainakin se, että alkusyksystä uutta parlamenttia maahan ei vielä valita.

Edellisten vaalien jälkeen presidentti Hassan Sheikh Mohamudin odotettiin tuovan vakautta maahan, mutta toiveet eivät toteutuneet.

Somalian muutosta ajava suomensomalialainen Fadumo Dayib sanoo, että nykyhallinto petti kansalle antamansa lupaukset ja presidentti keskittyi muutosten sijaan riitelemään pääministeriensä kanssa. Dayib uskoo, että Mohamud pyrki vilpittömästi kautensa alussa muuttamaan maata ja tuomaan vakautta, mutta järjestelmä nielaisi hänet.

Pitkittyneiden konfliktien ja sisällissodan raunioittama Somalia on edelleen hyvin epävakaa maa ja esimerkiksi äärijärjestö al-Shabaab levittää terroriaan merkittäville alueille. Dayib korostaa, että al-Shabaab ei ole ainoa uhka maassa.

– Jos maan presidentti on todennut, että poliittinen vastapuoli on vihollinen numero yksi, maa ei voi alkujaankaan hyvin. 

– Yksi apukeino voisi olla esimerkiksi Keniassa käytössä oleva Ushahidi-sovellus, joka kartoittaa korruptiota. Vastaava voisi toimia Somaliassa.

Toistaiseksi Dayib on tehnyt kampanjaansa pääosin Somalian ulkopuolelta. Ennen pidempiaikaista paluuta Somaliaan hänen on huolehdittava turvallisuudesta, ja turvallisuus maksaa. Kampanjansa rahoituksen hän haluaa olevan mahdollisimman läpinäkyvää.

– En halua olla riippuvainen yksittäisestä rahoittajasta.

Tieto voittaa pelon 

Dayib on onnistunut saamaan äänensä kuuluviin. Hän on tehnyt määrätietoista pr-työtä ja ollut näkyvästi läsnä sosiaalisessa mediassa ja kansainvälisissä julkaisuissa.

– Jopa Somalian presidentti ja muut presidenttiehdokkaat ovat puhuneet osittain samojen asioiden puolesta, joita minä olen nostanut ensin esiin.

Dayib muistuttaa, että pelko muutoksia kohtaan on hyvin luonnollinen reaktio. Hänen teesinään on, että muutosten vaikutukset ja edut on kuvailtava selkeästi ihmisille. 

– Somaliassa puhun siitä, mitä voisin tehdä, jos olisin johdossa. Puhun siitä, että rahaa käytettäisiin koulujen ja sairaaloiden rakentamiseen, jotta lapset pääsisivät kouluun ja odottavat äidit voisivat synnyttää sairaalassa.

Hän huomauttaa, että samalla tavalla muutosten pelkoa voisi hälventää myös Suomessa.

– Ihmisille on myös annettava mahdollisuus ilmaista pelkojaan ilman, että heitä leimataan heti rasisteiksi. Pelkoihin voi vastata kertomalla esimerkiksi siitä, että ikääntyvää maa tarvitsee uusia veronmaksajia ja kyvykkäitä työntekijöitä. 

https://www.ushahidi.com/