Mitä jos Pohjois-Pohjanmaalle olisi todella noussut Uusi Viipuri, kysyy historioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen.
Pohjois-Pohjanmaalla rannikolle Oulun ja Kokkolan välimaastoon olisi voinut nousta talvisodan jälkeen Uusi Viipuri, mikäli Urho Kekkosen ideaan olisi tartuttu välirauhan aikaan.
Kekkosen suunnitelman toteuttaa kirjailija Anna Kortelainen teoksessaan Uusi Viipuri (2021), joka on seos historiallisia faktoja ja kuvitteellisia kertomuksia talvisodan jälkeisestä Suomesta. Teoksessa kuvataan dramatisoiden historian unohdettuja faktoja, joihin Kortelainen itse törmäsi sattumalta.
– Löysin pari hassua pöytäkirjamerkintää, mikä kuulostaa tosi kuivalta, mutta siellä muutamissa riveissä on koko juju, Kortelainen kertoo Uutisaamun haastattelussa.
Vastaan oli tullut historioitsija Seppo Simosen kirja Paluu Karjalaan (1965), jossa kerrottiin Kekkosen aikeista rakennuttaa talvisodan jälkeen Pohjanlahden kupeeseen uusi kaupunki Viipurin kymmenille tuhansille evakoille.
Mikä esti toteutumisen?
Kekkosen suunnitelmalle oli jo runsaat rahoitukset valmiina Yhdysvalloista, ja suureen hankkeeseen oli valmiina tarttumaan arkkitehdiksi Alvar Aalto. Miksi idea ei siis toteutunut?
– Ehkä tämä idea Urho Kekkosella syntyi pikkuisen liian myöhään, Kortelainen vastaa.
– Jos se olisi syttynyt jo silloin 1940 vaikkapa toukokuussa, niin olisi ollut enemmän aikaa vaikkapa kaavoittamiseen, hän jatkaa.
Historiankirjat olisivat voineet todella mennä uusiksi.
– Eli meillä olisi ollut jo uusi kaupunki syntymässä sinne rannikolle, jolloin ei olisi ollut tarvetta lähteä takaisin valloittamaan sitä aika perusteellisesti raunioitunutta vanhaa Viipuria rajan takana, Kortelainen kertoo.
Asiasta uutisoitiin aikanaan, mutta pikkupräntillä.
– Kun se rytinä oli alkanut, kun jatkosota oli alkanut, se painui unohduksiin. Mutta nyt se on taas päivän valossa, Kortelainen naurahtaa.
"Olemme niin tottuneita traagiseen lopputulemaan"
Viipurin uusi sijoittaminen länsirannikolle ei olisi tarkoittanut suoraviivaisesti rauhanomaista jatkoa Suomen historiaan, mutta Kortelaisen mukaan Uuden Viipurin avulla Suomessa olisi säästytty vähintäänkin yhdeltä valtavalta inhimilliseltä kärsimykseltä.
– Kaikki jatkosotaan liittyvät miestappiot, invalidisoitumiset ja henkinen trauma, joka jäi jatkosodasta. Koko se tragedia. Myöskin Lapin sodalta olisi vältytty, Kortelainen listaa.
– Olemme niin tottuneita siihen traagiseen lopputulemaan, että on jännä ajatella, miten olisimme sopeutuneet siihen onnelliseen loppuratkaisuun, hän pohtii.