Mitä jos Pohjois-Pohjanmaalle olisi todella noussut Uusi Viipuri, kysyy historioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen.
Pohjois-Pohjanmaalla rannikolle Oulun ja Kokkolan välimaastoon olisi voinut nousta talvisodan jälkeen Uusi Viipuri, mikäli Urho Kekkosen ideaan olisi tartuttu välirauhan aikaan.
Kekkosen suunnitelman toteuttaa kirjailija Anna Kortelainen teoksessaan Uusi Viipuri (2021), joka on seos historiallisia faktoja ja kuvitteellisia kertomuksia talvisodan jälkeisestä Suomesta. Teoksessa kuvataan dramatisoiden historian unohdettuja faktoja, joihin Kortelainen itse törmäsi sattumalta.
– Löysin pari hassua pöytäkirjamerkintää, mikä kuulostaa tosi kuivalta, mutta siellä muutamissa riveissä on koko juju, Kortelainen kertoo Uutisaamun haastattelussa.
Vastaan oli tullut historioitsija Seppo Simosen kirja Paluu Karjalaan (1965), jossa kerrottiin Kekkosen aikeista rakennuttaa talvisodan jälkeen Pohjanlahden kupeeseen uusi kaupunki Viipurin kymmenille tuhansille evakoille.
Mikä esti toteutumisen?
Kekkosen suunnitelmalle oli jo runsaat rahoitukset valmiina Yhdysvalloista, ja suureen hankkeeseen oli valmiina tarttumaan arkkitehdiksi Alvar Aalto. Miksi idea ei siis toteutunut?
– Ehkä tämä idea Urho Kekkosella syntyi pikkuisen liian myöhään, Kortelainen vastaa.
– Jos se olisi syttynyt jo silloin 1940 vaikkapa toukokuussa, niin olisi ollut enemmän aikaa vaikkapa kaavoittamiseen, hän jatkaa.
