Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan voi olla hyvä merkki, ettei Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tuoreesta puhelinkokouksesta ole tihkunut puhelun jälkimainingeissa kauheasti tietoja.
– Se voi olla jopa hyvä merkki, että neuvotteluja ei käydä julkisuudessa, hän sanoo STT:lle puhelimitse.
Yhdysvaltain Joe Biden puhui venäläiskollegansa Vladimir Putinin kanssa puhelimessa Suomen aikaa myöhään torstai-iltana.
Aaltola kuvailee 50-minuuttista kokousta jämptiksi ja painottaa keskustelun sisällön olevan pitkälti arvailujen varassa. Tavallisesti tämänkaltaisista puheluista tulee lyhyet katsaukset, mutta tällä erää niitä ei Aaltolan mukaan tullut.
Lue lisää: Putin ja Biden laukoivat toisilleen varoituksia puhelimessa – näin vajaan tunnin puhelu eteni
Venäjältä Kremlin ulkopoliittinen neuvonantaja Juri Ushakov antoi puhelinkeskustelun jälkeen jossain määrin kommentteja toimittajille, kun taas Valkoinen talo julkaisi lähinnä tiiviin tiedotteen.
Niukkasanaisuus voi selittyä myös sillä, että osa käsitellyistä asioista voi olla luottamuksellista prosessia. Kaikkea ei kannatakaan Aaltolan mukaan tuoda esille, sillä neuvottelut menisivät helposti pilalle, jos niitä pidettäisiin julkisuudessa.
– Jos olisi ollut suurta eripuraa, ja oltaisiin ajauduttu saman tien isoihin vaikeuksiin ja pidettäisiin jatkamista mahdottomana, siitä olisi todennäköisesti tihkunut tietoja, hän kuitenkin lisää.
Hän alleviivaa, ettei alle tunnin mittaiseen tapaamiseen jää paljoa aikaa asioiden käsittelyyn, kun mukana on tulkkikin.
– Äkkiähän siinä menee (aikaa) pelkästään jo eri neuvottelupöytien asialistojen läpikäymiseen.
On epäselvää, mitä puhelinkokouksella haettiin takaa
Venäjä valtasi vuonna 2014 Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan ja samana vuonna syttyi Itä-Ukrainassa sota, jossa osapuolina ovat Ukraina ja Venäjän tukemat kapinallisjoukot.
Viime aikoina Venäjän ja Yhdysvaltojen välit ovat olleet jälleen jännittyneet Ukrainan tilanteen vuoksi. Venäjä on keskittänyt Ukrainan rajan läheisyyteen kymmeniätuhansia sotilasta, mikä on nostanut esiin pelkoja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Venäjä on kiistänyt hyökkäysaikeet.
Venäjä on vaatinut Yhdysvalloilta turvatakuita ja edellyttänyt, ettei sotilasliitto Nato laajene enää itään, esimerkiksi Ukrainaan ja Georgiaan. Yhdysvallat ja Nato eivät ole Venäjän vaatimuksiin suostuneet.
Keskustelun sisällön lisäksi on Aaltolan mukaan epäselvää se, mitä Putinin aloitteesta pidetyllä puhelinkokouksella haettiin takaa.
– Halusiko Venäjä, että Yhdysvallat tekee vastaavan listauksen tai vastaehdotuksen, ja sitä ei ole vielä saatu, Aaltola spekuloi.
Tiedossa ei ole, onko Yhdysvallat mahdollisesti esittänyt vastaliikkeensä Venäjän uhkavaatimukseksi tulkittuun ehdotukseen turvatakuista.
Aaltola ei usko turvatakuita irtoavan
Aiemmin tällä viikolla kerrottiin, että Yhdysvallat ja Venäjä järjestävät neuvottelun Sveitsin Genevessä 10. tammikuuta. Kokouksen pääaihe on kuitenkin ydinasesopimukset. Neuvottelut ovat osa strategista turvallisuuskeskustelua, joka alkoi Bidenin ja Putinin välillä kesäkuussa Genevessä.
Lisäksi Venäjä ja Nato tapaavat 12. tammikuuta, ja päivää myöhemmin Venäjän ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin edustajien on määrä tavata.
Lähtökohdat tuleviin neuvotteluihin ovat Aaltolan mukaan varsin vaikeat ja osapuolet ovat selkeästi kaukana toisistaan.
– Osittainhan nämä lähtökohdat saattavat olla toisensa hyvinkin poissulkevia. Toinen haluaa turvatakuita Naton laajenemisen estämiseksi ja toinen ei halua sellaisia.
Ushakov painotti johtajien torstaisen keskustelun jälkeen toimittajille, ettei Venäjä lähde neuvotteluihin hakemaan kompromissia, vaan turvatakeita. Aaltola ei kuitenkaan usko, että Yhdysvallat tarjoaa nytkään minkäänlaisia takeita Venäjälle.