Ulkoministeriössä on tehty kymmeniä ilmoituksia häirinnästä, mutta suurta osaa niistä ei ole lähdetty selvittämään asianmukaisesti, kertoi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko tänään.
Juko kertoo, että ministeriön keväisen kyselyn mukaan häirinnästä oli tehty esimiehille 54 ilmoitusta, mutta vain 13:ssa asiaa selvitettiin ohjeiden mukaisesti.
Ministeriössä diplomaattitehtävissä työskentelevä työntekijä sanoo STT:lle, että ministeriössä on tyytymättömyyttä siitä, että häirintätapauksia ei ole otettu vakavasti.
– Kollegat ovat tuoneet asioita esille hallinnon suuntaan, mutta eivät ole aina olleet tyytyväisiä siihen, miten niitä on käsitelty, millä vakavuudella ja luottamuksellisuudella, työntekijä sanoo.
"Vastuuta laitetaan uhrin harteille"
Häirintätapausten selvittämisen sijaan työnantaja on Jukon mukaan arvostellut asioiden selvittämistä pyytäneitä henkilöstön edustajia, pyrkinyt kiistämään toimivaltansa selvittämisessä ja vältellyt asiaa.
Työntekijä uskoo, että hallinto on koettanut parantaa toimintaansa, mutta linjauksissa mainittu häirinnän nollatoleranssi ei käytännössä toteudu.
– Aika paljon vastuuta laitetaan uhrin harteille, hän lisää.
Esimerkiksi ulkomailla pienissä edustustoissa työskentelevän on tällä hetkellä hyvin vaikea selvittää itseensä kohdistuvaa häirintää, työntekijä sanoo.
– Voi tuntua todella hankalalta nostaa esille häirintätapauksia. Ei haluta aiheuttaa itselle enempää ongelmia, ja hallinto Suomessa saattaa tuntua aika kaukaiselta. Lisäksi saatetaan miettiä, tuleeko kyseessä oleva henkilö vastaan myöhemmin uran aikana.
STT:n haastattelema työntekijä sanoo, ettei hän itse ole kokenut häirintää ministeriössä. Hänen tiedossaan olevat tapaukset liittyvät eriasteiseen työpaikkakiusaamiseen. STT ei julkaise hänen nimeään tai tarkempaa titteliään hänen toiveestaan.
"Jos asia hoituisi työpaikalla, sitä ei tarvitsisi tuoda julkisuuteen"
Työntekijän mukaan asian esille tuleminen on ministeriölle julkisuusongelma. Hän harmittelee sitä, että häirintäkulttuuri voi vaikuttaa ulkoministeriön houkuttelevuuteen työpaikkana etenkin nuorten kohdalla.
– Uskon, että tämä on asia, jonka nuoremman sukupolvet ottavat tosissaan ja pitävät tosi tärkeänä, työntekijä sanoo.
Hän kuitenkin uskoo, että häirintätapausten julkiselta käsittelyltä voitaisiin välttyä, jos niihin puututtaisiin heti.
– En usko, että kukaan häirintää kokenut välttämättä haluaisi tuoda näitä asioita julki, jos heidän tapauksensa olisi käsitelty asianmukaisesti ja riittävällä vakavuudella.
Työntekijä uskoo, että ministeriöllä on edessään työkulttuurin muutos.
– Asiat parantuisivat jo sillä, että olisi avoimempi keskustelu- ja palautteenantokulttuuri. Monesti asiat pääsevät kasvamaan liian suureksi, kun niitä ei ole käsitelty työyhteisön sisällä.
Edustuston päälliköstä ilmoitus seksuaalisesta häirinnästä
STT pyysi aiemmin lokakuussa tietoa häirintätapauksista ulkoasianhallinnon edustustoissa. Ministeriö ei luovuttanut asiakirjoja niiden salaisuuteen vedoten. Yleisellä tasolla ministeriö kertoi, että keskusteluja aiheesta on käyty. Lisäksi se vahvisti yhden ilmoituksen, joka koskee edustuston päällikön epäasiallista käytöstä. Ilmoitus on tullut tämän vuoden tammikuussa.
– Ulkoministeriö tulkitsee tietopyynnön koskevan ministeriön johdolle tulleita viestejä, joissa pyydetään selvittämään edustuston päälliköihin liittyviä epäasiallisen käytöksen kokemuksia. Tällaisia viestejä on mainitulla aikavälillä tullut yksi, kertoi ministeriö kirjallisessa vastauksessaan.
Ulkoministeriön työhyvinvointipäällikkö Valtteri Hirvonen sanoo STT:lle, että tapaus koski seksuaalista häirintää. Hän sanoo, että asia käsiteltiin loppuun asti ja ettei voi kommentoida, mihin ratkaisuun tultiin tai tuliko häirinnästä syytetylle päällikölle sanktioita.
Ministeriö sanoi vastauksessaan katsovansa, että ilmoitus ja sitä koskevat asiakirjat koskevat viranomaisen sisäistä työskentelyä eikä niihin sovelleta julkisuuslakia.
– Tiedot ovat yksityistä koskevia, joten ministeriö on velvollinen suojaamaan tietojen luottamuksellisuuden, vastauksessa sanotaan.