Ulkomailla toimivat suomalaiset peruskoulut tulilinjalla

Valtionapua on maksettu kouluille jo parikymmentä vuotta. Muutos tulee tekemään ison loven koulujen talouteen. Jokaisesta oppilaasta maksetaan tukea 7000 - 9000 euroa lukuvuodessa.

Nyt koulut pelkäävät, että ministeriön aikomus periä valtionapuja takautuvasti useammalta vuodelta lopettaisi koulujen toiminnan.

Käytännössä kyse on siitä, että kouluihin saa jatkossa hyväksyä vain oppilaita, joilla on väestörekisterissä kotikunta Suomessa.

Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa on noin kolmesataa oppilasta. Se on suurin ulkosuomalainen koulu. Toimintaa pyörittää kannatusyhdistys.

– Me olemme ottaneet oppilaat oikein, mutta emme ole kyseenalaistaneet vanhempien ilmoitusta kotikunnasta. Jos siihen on kirjoitettu Lempäälä, emme ole epäilleet, että ei sitä varmaan Lempäälästä olla. Meidän olisi pitänyt pyytää väestörekisteriote, mitä emme ole tienneet, toteaa kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Hilkka Asteljoki.

Lisäksi ministeriö perii valtionapuja takaisin peräti viideltä vuodelta. Aurinkorannikon koululta peritään takautuvasti 750 000 euroa.

– Se on mennyt kaikki opettajien palkkoihin eikä mihinkään muuhun, vakuuttaa Asteljoki.

Vaikutukset ulottuvat Pietarin Suomi-taloon

Muut ulkosuomalaiset koulut ehtivät jo ottaa tämän lukukauden oppilaansa ennenkuin uusi tulkinta valtionavusta tuli kesäloman aikana.

Viisi ulkosuomalaista koulua (Brysseli, Moskova, Tallinna, Tartto ja Pietari ) selvittää parhaillaan oppilaiden kotikunta tilannetta.

Koulujen pitää ilmoittaa ministeriöön 20. syyskuuta oppilaiden kotikunta.

Esimerkiksi Pietarin Suomalaisessa Koulussa opiskelevista oppilaista joka kolmannella ei ole kotikuntaa Suomessa. Näistä oppilaista rahaa ei siis tule.

Pietarin Suomalaisen Koulun rehtorin Mika Merilän mukaan tämä tekee lähes 150 000 euron loven talouteen.

– Jos joudumme maksamaan valtionapuja takautuvasti vielä viideltä vuodelta, niin en tiedä, selviämmekö siitä.  

– Jos emme voi jatkaa, tämä tulee vaikuttamaan myös merkittävästi juuri remontoidun Suomi-Talon talouteen. Me vuokraamme kolmasosaa talosta. 

Kelan tulkinta kotikunnasta erilainen

Merilä ihmettelee sitä, että ministeriön tulkinnan mukaan oleskelu Venäjällä ei ole tilapäistä, vaikka kaikkien oleskeluviisumit ovat täällä määräaikaisia. 

– Kukaan ei jää tänne, vaan sata prosenttia tulijoista lähtee pois. Useimmiten viisumien kesto on kahdesta neljään vuotta. 

Pietarissa muutos ihmetyttää siksikin, että aiemmin opetushallitukselle toimitettavissa lomakkeissa ei ole kysytty lainkaan oppilaiden kotikuntaa. 

Merilän mukaan outoa on myös se, että Kelan mukaan näillä lapsilla on kotikunta Suomessa, mutta ministeriön mukaan ei.

– Samat lapset saavat siis Kelalta Pietariin lapsilisää, mutta he eivät ole ministeriön mukaan oikeutettuja suomalaiseen peruskouluopetukseen, kummeksuu Merilä.

– Suomalaiset koulut ulkomailla ovat kuitenkin yksi tärkeimmistä tekijöistä, että perheet lähtevät ulkomaan komennukselle. Lapset halutaan suomalaiseen peruskouluun.

Rahat vähenisivät myös verkkokoulusta 

Etäkoulu Kulkurista kerrotaan, että tulkintamuutos tulee vaikuttamaan myös sen talouteen. Kulkuri opettaa internetin kautta 400 oppilasta 70 maassa.

– Ulkomailla tapahtuva perusopetus on selkästi ministeriön tulilinjalla. Ulkomailla asuvien oppilaiden tilanne ei kiinnosta ketään, pamauttaa Tuija Tammelander  Etäkoulu Kulkurista.

– Kaikkialla maailmassa ei ole tarjolla opetusta ymmärrettävällä kielellä tai opetus on liian heikkotasoista. Edes kansainvälisiä kouluja ei ole kaikkialla.

Kulkurissa on laskettu, että heikennys voi kaksinkertaistaa maksut, joita vanhemmat joutuvat maksamaan opetuksesta. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö ei suostunut kommentoimaan tilannetta MTV Uutisten tutkivalle ryhmälle asian keskeneräisyyden vuoksi.