Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho korostaa, ettei Nato-prosessi ole teatteria ja varoittaa paniikin lietsomisesta

Halla-aho kertoo MTV Uutisten haastattelussa, että hänelle itselleen Nato-hakemus alkoi näyttää todennäköiseltä Suomen suunnalta jo helmikuun lopussa, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi.

– Kirjoitin helmikuun lopussa omalle eduskuntaryhmälleni muistion, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli alkanut. Pidin selvänä, että tämä on se suunta, mihin Suomessa mennään, Halla-aho kertoo.

Suomen Nato-hakemus on vaikuttanut olevan selviö jo viikkojen ajan. Halla-aho painottaa sitä, ettei käynnissä oleva Nato-prosessi ole turha.

– Vaikka jotkut ovat sitä mieltä, että lopputulos olisi ennakkoon selvä ja tämä olisi vain teatteria, niin kyllä itse koen, että nämä kuukaudet ovat olleet erittäin hyödyllisiä kansanedustajille. Prosessin aikana asiantuntijoiden kuulemiset ovat antaneet paljon tietoa, jonka varaan päätöksen voi rakentaa. Ja joidenkin kansanedustajien mieli on muuttunut. Itse olen ainakin huomattavan paljon viisaampi turvallisuusympäristöstämme kuin ennen prosessia, Halla-aho kertoo.

Venäjä on arvaamaton

Niin sanottu harmaa aika eli aika ennen Nato-jäsenyyden hyväksymistä on herättänyt huolta Suomessa, koska Venäjän on pelätty käyttävän hybridivaikuttamisen keinoja Suomea vastaan.

Halla-ahon mukaan mediassa ei pitäisi lietsoa paniikkia Venäjän hybridioperaatioista.

– Venäjä on täysin arvaamaton toimija tällä hetkellä. Voi olla, että Venäjän toimintaa eivät säätele meidän mielestämme rationaaliset vaikuttimet. Sitä mitä Venäjä aikoo, on vaikea arvioida ja on turhaa spekuloida. Kukaan asiantuntijoista ei ole osannut vastata siihen, mitä Venäjä aikoo tehdä. Täytyy varautua kaikkiin kuviteltaviin skenaarioihin, mutta on hiukan vastuutonta lietsoa paniikkia ja huolia.

Halla-ahon huolena on se, että normaali poliittinen keskustelu vaikeutuu, jos tavanomaisia erimielisyyksiä tulkittaisiin Putinin pussiin pelaamiseksi tai hybridivaikuttamiseksi.

– Täytyy muistaa, ettei Nato-kysymys ole ainoa käsittelyssä oleva asia. Esimerkiksi maahanmuutto-, ilmasto-, EU- ja veropolitiikasta käydään normaalia poliittista keskustelua, hän toteaa

Iso-Britannian kanssa tehty julkilausuma on Halla-ahon mukaan tärkeä viesti Venäjälle. Julkilausumassa Suomi ja Iso-Britannia sanovat auttavansa toisiaan tarvittaessa myös sotilaallisesti.

– Juridisesti se (julkilausuma) ei ole sitova asiakirja. Täytyy samalla ymmärtää, että myös Naton viides artikla on poliittinen julistus. Se on silti uskottava julistus. Julkilausuma on viesti suomalaisille ja ennen kaikkea Venäjälle. Venäjä ei voi vaikuttaa Suomen Nato-prosessiin, Halla-aho toteaa.

Lue myös: "Voitte luottaa meidän täyteen tukeemme" – näin eri maiden ministerit hehkuttavat Suomen Nato-jäsenyyden hakemista