Pelätty "harmaa aika" Nato-prosessissa alkoi – Niinistö kertoo, miksi eilinen puhelu Putinin kanssa lievensi huolia

"Saattaa olla hyvin, että sitä halutaan vältellä"

Myös presidentti Niinistö sanoi tänään uskovansa, ettei Venäjä kohdista Suomeen sotilaallisia operaatioita Nato-päätöksen vuoksi. Niinistö keskusteli eilen puhelimessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

– Olen aiemmin kantanut huolta, millaisia ne sotilastekniset vasta-askeleet olisivat. Pikku hiljaa olen alkanut olla sitä mieltä, että varsinaisia sotilaallisia operaatioita emme tulisi kohtaamaan ja tuon puhelun jälkeen olen entistä enemmän sitä mieltä.

Venäjä on toistuvasti todennut, että Suomen liittymisellä Natoon olisi sotilaallispoliittisia seurauksia.

Lue lisää: Kreml älähti: Suomen liittyminen Natoon ehdottomasti uhka Venäjälle – "Syy samantasoiseen vastareaktioon"

Niinistön mukaan eilisessä puhelussa Putinin reaktiot olivat aiempia Venäjän reaktioita rauhallisempia. 

– Näitä reaktioita on kuultu vuodesta 2016 asti julkisestikin. Ne reaktiot, joita eilen kuulin, olivat kyllä lievempiä kuin mikään tähänastisista.

Niinistö arvelee, että syynä rauhallisiin reaktioihin voisi olla se, että Suomen päätös ei tullut Venäjälle yllätyksenä.

– Venäjä on seurannut, mitä Suomessa on tapahtunut viimeisen vuosikymmenen ja erityisesti viimeisten kahdeksan vuoden aikana eli Krimin (valtauksen) jälkeen. Saattaa olla, että siellä on huomattu, että niin pitkällä ne ovat, että vain päätös puuttuu. 

Toinen syy voisi Niinistön mukaan olla se, että Venäjä haluaa vältellä näkyvää keskustelua Suomen Nato-jäsenyydestä sisäpoliittisista syistä.

– Herää kysymys, haluaako virallinen Venäjä tällä hetkellä nostattaa tällaisen kysymyksen keskusteluun. Saattaa olla hyvin, että sitä halutaan vältellä. Esimerkiksi (Venäjän ulkoministeri Sergei) Lavrov jätti puheessaan mainitsematta asian kokonaan.

Kolmas syy voi Niinistön mukaan olla se, että Venäjä aidosti suhtautuu tyynesti Suomen päätökseen hakea Nato-jäsenyyttä.

– Voi olla, että he aidosti suhtautuvat noin. Toivottavasti.

Nato-prosessissa vielä useita vaiheita

Suomen Nato-prosessi etenee seuraavaksi siten, että hallitus antaa eduskunnalle uuden Nato-selonteon, jossa esitetään Nato-jäsenyyden hakemista.

– Valtioneuvosto esittää, että tasavallan presidentti päättää perustuslain 93 §:n 1 momentin nojalla, että Suomi hakee Pohjois-Atlantin liiton (Nato) jäsenyyttä, kun eduskuntaa on kuultu, historiallisesa selonteossa todetaan.

Eduskunta alkaa käsitellä selontekoa huomenna lähetekeskustelussa. Lähetekeskustelun kesto riippuu siitä, kuinka paljon kansanedustajat haluavat pitää puheita.

Lähetekeskustelulle on varattu maanantaina 16 tuntia, ja tarvittaessa keskustelua jatketaan tiistaina.

– On tärkeää, että eduskunnalle annetaan kaikki se aika, mitä kansanedustajat tarvitsevan toisen selonteon käsittelyyn. Tehdään se rauhassa ja kun asia on valmis, olemme valmiita etenemään Brysselin suuntaan, sanoi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sunnuntain tiedotustilaisuudessa.

Lähetekeskustelun jälkeen ulkoasiainvaliokunta käsittelee selonteon pikaisesti, minkä jälkeen selonteosta äänestetään eduskunnassa.

Eduskunta puoltanee Nato-jäsenyyden hakemista, minkä jälkeen Suomi ilmoittaa Natolle halukkuudestaan liittyä jäseneksi. Sen jälkeen Naton neuvosto kutsuu Suomen liittymiskeskusteluihin. 

– Olemme varautuneet siihen, että liittymiskeskustelut voivat tapahtua nopeastikin, Haavisto kertoi.

Liittymiskeskusteluissa käydään läpi muun muassa sitä, täyttääkö Suomi kaikki Naton jäsenyyskriteerit. Liittymiskeskusteluissa Nato-delegaatiota johtaa ulkoministeri Haavisto. 

Littymispöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen Suomesta tulee tarkkailijajäsen. Tarkkailijajäsen pääsee osallistumaan Naton työhön ja kokouksiin ilman päätöksenteko-oikeutta. Varsinainen jäsen Suomi voisi olla vielä tämän vuoden aikana riippuen siitä, kuinka nopeasti muut Nato-maat käsittelevät Suomen jäsenyyden.