Ukrainan sota on vaikuttanut koronatilanteeseen myös Suomessa – nämä ovat pahimmat huolet tuleviin epidemia-aaltoihin

– Useat asiantuntijat (katsovat) ja myös näkemys EU-komission terveysviranomaisten puolelta on se, että kesän aikana tilanne on rauhoittumassa. Viesti komission suunnan terveysviranomaisilta on, että syksyyn tulee varautua, sanoo työryhmän puheenjohtaja, sairaalaneuvos Rauno Ihalainen tiedotustilaisuudessa.

Raportissa kuitenkin korostetaan, että epidemia Suomessa eikä pandemia maailmalla ole ohitse. Kesän 2022 lopulla kausivaihtelun tartuntoja hillitsevä vaikutus alkaa hiipua ja syksyn 2022 aikana tartunnat voivat lisääntyä tartunnalle alttiin väestön keskuudessa aiheuttaen uuden epidemia-aallon, raportissa todetaan. 

Loppuraportissaan ryhmä tekee 54 erilaista toimenpide-ehdotusta. Näiden avulla Suomi on selvitysryhmän mielestä aiempaa valmiimpi kohtaamaan mahdollisen seuraavan koronaepidemia-aallon ensi syksynä tai myöhemmin. Raportti perustuu sotepalvelujärjestelmän eri toimijoiden kuulemisiin, lausuntoihin sekä työryhmän omaan asiantuntijanäkemykseen.

Työryhmän ehdotukset jaettu 10 kohtaan – alueelliset erot ja henkilöstön riittävyys keskeisiä

Työryhmä on selvittänyt tilannekuvaa, jossa korostuu tarve arviolle pandemian vaikutuksista haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin. Lasten ja nuorten hyvinvointi, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä vanhusten vaikeutunut tilanne nousevat esille.

Toinen keskeinen kohde on ollut viranomaisyhteistyö. Siinä korostuvat Suomen valtion ja alueiden viestintä ja alueelliset rajoitukset sekä kuntien resurssitilanteet.

Valmiussuunnittelun kannalta keskeiseksi raportissa nousee viiden sote-valmiuskeskuksen perustaminen ja toimintavalmiudessa oleminen elokuun 2022 loppuun mennessä.

Palvelujärjestelmissä nostetaan esille peruspalveluiden toimivuus sekä erikoissairaanhoito. Koronaepidemia on aiheuttanut kiireettömän ja myös kiireellisen hoidon siirtymistä.

Lisää tehohoitoa

Syksyn 2022 osastohoidon kapasiteetti tulee kattamaan noin 800–1000 koronapotilasta. Työryhmä esittää muun muassa myös lisää tehohoitokapasiteettia. Suomessa on tällä hetkellä noin 250–270 varsinaista tehohoitopaikkaa, mutta lisäksi on osastovalvontapaikkoja, joiden määrästä ei ole tarkkaa kuvaa.

Henkilöstön riittävyys on yksi pääkohdista, ja tätä varjostaa hoitoalan työvoimavaje. Julkisella sekä yksityisellä sektorilla on huoli sote-ammattilaisten riittävyydestä. 

Pääkohdiksi nousevat lisäksi jäljitys ja testaus, rokottaminen, tehohoito, materiaalinen valmius sekä lainsäädännön kehittäminen.

Lue myös: Koronasyksy voi olla kevään toisto – "Kesällä rauhoittuu"

Testaamisen tarve saattaa muuttua

Tiedotustilaisuudessa työryhmä totesi, kuinka testaaminen, mukaan lukien kotitestit, sekä rokotukset ovat epidemian hallinnassa ja jatkotartuntojen estämisessä edelleen tehokas epidemian hallinnan keino.  

Testauksen ja jäljityksen rooli on raportissa työryhmän mukaan kuitenkin muuttunut rokotekattavuuden noustessa sekä omikronmuunnoksen tultua valtavirukseksi.

– Testauksen ja jäljityksen osalta on arvioitava, miten vaikuttavaa toiminta on jatkossa, toteaa Ihalainen.

Lue myös: Puolet Suomen koronakuolemista on raportoitu tänä keväänä – näin HUSin Järvinen selittää synkkää ilmiötä

Ukrainan sota vaikuttaa koronatilanteeseen – lapset ja äidit jääneet ilman hoitoa

Raportissa nousevat esille myös muun muassa Ukrainan sodan vaikutus pandemiaan.

Ukrainan sota vaikuttaa koronatilanteeseen, sillä Suomessa tilapäisen suojelun piiriin hakeneita henkilöitä oli huhtikuun lopulla noin 17 000 henkilöä. Näistä yli puolet ovat lapsia.

Raportin mukaan joissain kunnissa on ollut haasteita järjestää äitiys- ja neuvolapalveluita ukrainalaisille lapsille ja raskaana oleville äideille. Lisäksi koronaepidemian takia kunnissa on esimerkiksi hoitovelkaa neuvolapalveluissa. Yksityisellä puolella ei ole raportin mukaan myöskään tarpeeksi tarjolla äitiys- ja lastennneuvolapalveluja.

Ukrainassa rokotekattavuus on ollut alhainen, vain noin 35 prosenttia väestöstä on saannut toisen rokoteannoksen. 

Lue myös: Rajoitusten purku kiihdytti influenssatapausten määrää yllättävän myöhään keväällä – "Pahimmillaan meillä on koronapandemian kanssa influenssaepidemia

Riittääkö henkilöstö?

Hoitovelka sekä sote-alan henkilöstön riittävyys ovat iso osa raportissa auki olevia kysymyksiä. Näitä varjostaa mahdollinen hoitoalan joukkoirtisanoutuminen. Epidemian aikana koronapotilaita oli niin paljon, että hoitohenkilöstöä jouduttiin siirtämän normaaliajan tehtävistä koronapotilaiden tehohoitoon, osastohoitoon ja jäljitykseen.

Koronaepidemian aikana alalle oli vaikea rekrytoida uusia osaajia. Lisääntynyt hoidon tarve, tartunnanjäljitykseen ja rokottamiseen tarvittava henkilöstö, sekä henkilöstön sairastumisen aiheuttamat poissaolot ovat työryhmän mukaan vaikuttaneet merkittävästi palvelujärjestelmään.

Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla on huoli sote-ammattilaisten riittävyydestä, toteaa työryhmä. Työvoiman vajetta selittävät väestön ikääntyminen ja sen myötä hoivan tarpeen lisääntyminen. Lisäksi työvoimavajetta selittävät hoitoalan ammattilaisten eläköityminen sekä hoitoalan vetovoimaisuuden väheneminen, jonka seurauksena alalle ei kouluttaudu tarpeeksi uusia tekijöitä.

Koronapandemia vaikuttanut niiden elämään, jotka jo valmiiksi riippuvaisia sosiaali- ja terveyspalveluista – mielenterveyspalvelut jonoutuneet

COVID-19 on sairastuttanut pahiten vanhuksia ja kroonisesti sairaita. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien, asunnottomien ja toimintakyvyn vuoksi erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palveluiden saanti on vaikeutunut.

Esimerkiksi nuorten päihteiden käyttäjien kuolemat ovat lisääntyneet. Erityisesti iäkkäiden hyvinvointi ja kotiin tuotavien sosiaalipalveluiden toimivuus on herättänyt huolta. Lasten ja nuorten hyvinvointi sekä kotihoidon kehittäminen nostettiin raportissa erityisiksi kehittämisen ja resurssien ohjaamisen kohteiksi. 

Euroopan komissio kehottaa vahvistamaan COVID-19 -rokotekattavuutta erityisesti riskiryhmille, rokottamattomille tai vajaan rokotussarjan saaneille sekä nuoremmille lapsille suunnatuilla rokotuskampanjoinnilla syksyllä koulujen alkaessa.

– Terapiapalveluiden, hoitotakuun ja kouluterveydenhuollon saatavuus ovat asioita, joihin resursointia tulisi kohdistaa, vastaa Rauno Ihalainen kysymykseen siitä, kuinka lasten ja nuorten hyvinvointia konkreettisesti kehitetään.

Oulun kaupungin hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto nostaa esille, että perus-, ja sosiaalipalveluiden sekä päihdepalveluiden toimivuuden tärkeys on ollut palvelujärjestelmäkeskustelussa tapetilla.

Sosiaalipalveluissa palveluvajeista ja ongelmista kertovat signaalit ovat näkyneet voimakkaasti erityisesti ikääntyneiden palveluissa, todetaan raportissa. Siksi kotihoidon ja kotisairaalahoidon osaamista, turvallisuutta ja toimivuutta tulee kehittää.

Lue myös: Koronarokotteesta on tulossa jokavuotinen – Nohynek: "Tähän valmistaudumme"