Suomen koronatilanne on helpottamassa, mutta koronakuolemien määrä on THL:n seurannan mukaan nyt korkeampi kuin kertaakaan epidemian aikana. Helmi-toukokuun aikana lukemat näyttävät suorastaan räjähtäneen. Liittyykö kuolemien ennätysmäärä rajoitusten purkuun, ja olisivatko kuolemat voineet olla ehkäistävissä?
Suomessa ylittyi tällä viikolla 4 000 koronakuoleman virstanpylväs. Tapausten määrä lisääntyi maaliskuun lopusta noin tuhannella.
Huhtikuun puolestavälistä toukokuun alkuun menehtyneitä kirjattiin 474 ja sitä edeltävän kahden viikon aikana 337.
Synkkiin lukuihin kiinnitti alun perin huomiota Suomessa asuva irlantilaistoimittaja Ronan Browne Twitterissä.
Suomessa luovuttiin kaikista koronarajoituksista helmikuun puolen välin tuntumassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kevensi maskisuositustaan 14. viime kuuta.
Ketkä kuolivat?
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen kertoo, että koronaan kuolleet ovat olleet nyt hyvin sairaita ja vanhoja, eikä valtaosaa kuolemista olisi voitu estää, vaikka rajoituksiakin olisi jatkettu.
Kaikkien koronaepidemian aikana kuolleiden mediaani-ikä on noussut hänen mukaansa omikronaikana 82 vuodesta 84 vuoteen. Toisin sanoen puolet koko epidemian aikana kuolleista on ollut tätä iäkkäämpiä.
– Toki koronavirus on monella ollut se tekijä, joka on kuolemaan johtaneen tilan heikentymisen mahdollisesti, ja isolla osalla todennäköisestikin, käynnistänyt. Mutta jos koronavirusinfektiota ei olisi tullut, olisi suurella osalla – ei toki kaikilla – jokin muu syy todennäköisesti aika pian laukaissut saman tilan heikkenemisen, Järvinen toteaa sähköpostiviestissään.
