Viisi kysymystä uudesta koronastrategiasta: Mistä kaikesta hallitus päätti koronarajoitusten suhteen?

Ministeri Kiuru kuitenkin nosti tiedotustilaisuudessa esiin jo tehtyjä kevennyksiä suosituksiin ja rajoituksiin.

– Olettekin varmaan jo panneet merkille, että lasten ja nuorten ja tapahtuma-alan osalta on otettu askelia ja tullaan ottamaan.

Uuden strategian myötä tapahtumien, ravintoloiden ja kulttuurialan kannalta oleellisessa roolissa tulee olemaan THL:n arviointitaulukko koronatartunnan riskistä. Sen avulla viranomaiset voivat arvioida erilaisiin tilaisuuksiin liittyvää riskiä koronan tarttumisen ja leviämisen näkökulmista.

Taulukossa esimerkiksi elokuvateatterit luokitellaan vähäisen riskin tilanteisiin, kun istumapaikat on määritelty. Uuden strategian myötä vähäisen riskin tilanteita ei pyritä enää rajoittamaan, vaikka alueella tulisikin tartuntaryppäitä.

Lue lisää: THL:n "räkäindeksi" julki: Näissä tapahtumissa korona tarttuu ja leviää hurjimmin – katso riskiarvio

Uusi arviointitaulukko on jo ehtinyt saada arvostelua Tapahtumateollisuudelta, jonka mukaan se on keskeneräinen ja ristiriitainen. Heidän mukaansa on mahdotonta arvioida, mihin eri tapahtumien riskipotentiaali perustuu, koska taulukon taustalla olevaa dataa ei ole julkaistu.

2. Milloin kaikki rajoitukset poistuvat?

Jotta kaikista rajoituksista voidaan luopua, on rokotekattavuuden oltava 80 prosenttia. Rajoituksia käytetään tämän jälkeen korkeintaan paikallisten tautipesäkkeiden yhteydessä.

80 prosentin rokotekattavuus 12 vuotta täyttäneellä väestöllä voitaisiin saavuttaa arviolta lokakuun puoleenväliin mennessä.

– Me lähdemme siitä, että kun rajoituksista luovutaan, niistä luovuttaisiin kaikilta osin. Eli myös maskin käytöstä on tarkoitus päästä eroon, kun ihmiset ovat rokotusten kautta suojassa, on pääministeri Sanna Marin sanonut.

Lue myös: Marin: Hallituksella kohtuullisen hyvä yhteisymmärrys koronastrategian päivityksen keskeisistä elementeistä

Kiuru toi maanantain tiedotustilaisuudessa esiin sen, että rokotteiden saatavuudesta ja kattavuudesta on nyt pidettävä kiinni. Hänen mukaansa olisi syytä kääntää katse niihin ryhmiin, joissa rokotekattavuus ei ole ollut hyvällä vauhdilla nousussa.

– Kiinnittäisin huomiota nuorten miesten osuuteen ja suomessa asuvien muunkielisten osuuteen.

3. Mistä on tarkoitus luopua?

Ainakin hallitus haluaa poistaa tartuntatautilaista maininnan kahden metrin turvaväleistä, jotta laki ei rajaisi muuten turvallisiksi katsottujen tapahtumien järjestämistä.

Eduskunta alkaa käsitellä lakimuutosta heti tällä viikolla kesätauolta palattuaan.

Tämän lisäksi luovutaan hallituksen suunnitelman mukaan epidemiavaiheista, kuten leviämis- ja kiihtymisvaiheista ja niihin liittyvistä suosituksista.

Epidemiaa torjutaan jatkossa ensisijaisesti paikallisesti ja alueellisesti. Toimet ovat aikaisempaa rajatumpia sekä sekä sisällöltään että kestoltaan ja kohteeltaan.

– Jos jollakin alueella tulee sellaisia tartuntaryppäitä, jotka terveysviranomaisten näkökulmasta tulee saada nopeasti kuriin, voidaan ottaa kohdennettuja rajoitustoimia käyttöön, sanoi pääministeri Marin.

Etätyösuositusta pidetään yllä ainakin syyskuun loppuun saakka, mutta siitäkin on vähitellen tarkoitus luopua.

4. Mitkä asiat uudistuvat lähikuukausien aikana?

Perhe- ja peruspalveluministeri Kiurun mukaan koronan testaus- ja jäljitysstrategia tullaan uudistamaan. Tähän asti jäljitykseen on siirrettyy terveydenhuollossa työvoimaa, mikä taas on lisännyt hoitojonoja muualla.

Marinin mukaan jäljitykseen ja testaukseen liittyvä erillinen liite päivitetään myöhemmin, kun strategian päivitys on tehty.

Lokakuussa pyritään myös saamaan käyttöön koronapassi, jota voitaisiin käyttää paikallisesti rajoitusten vaihtoehtona, jos tartuntatilanne jollakin alueella pahenee.

Koronapassi olisi käytössä vapaaehtoisuuteen pohjautuvalla mallilla. Sillä todistettaisiin, että ihminen on rokotettu, sairastanut koronan tai hiljattain testattu.

5. Mitä jos koronaepidemiatilanne Suomessa heikkenee?

Uuteen koronastrategiaan liittyy myös hätäjarrumekanismi, jolla voidaan yllättävissä tilanteissa reagoida nopeasti. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi sellainen, jossa Suomeen leviäisi uusi rokotteelle immuuni virusvariantti ja vakavien tautimuotojen määrä lähtisi nopeaan kasvuun.

Tämä mekanismi otettaisiin käyttöön silloin, jos alueelliset toimet eivät riittäisi tartuntojen kasvun hillintään, ja tällöin viruksen torjunnassa siirryttäisiin takaisin laaja-alaisempiin valtakunnallisiin toimiin.

– Mutta kynnys on korkea sille, että mekanismia joutuisi käyttämään, sanoi strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki maanantain tiedotustilaisuudessa.