Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen vaikutusarvion mukaan koronavirusepidemialla ja siihen liittyvillä rajoitustoimilla on kauaskantoisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen.
Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon vastaanottokäynnit ovat THL:n mukaan vähentyneet epidemian takia selvästi, eivätkä etäpalvelujen kasvaneet käyntimäärät korvaa vähentymistä.
– THL:n asiantuntijat arvioivat, että osassa palveluista käyntejä rajoitettiin ja kiireettömiä palveluita peruttiin liian varhaisessa vaiheessa. Kiireettömän hoidon tarve voi muuttua kiireelliseksi, jos hoitoon pääsy viivästyy, sanoo yksikönpäällikkö Kimmo Parhiala tiedotteessa.
Jonojen purkamiseen kriisitilanteen jälkeen on THL:n mukaan syytä varautua huolellisesti.
Lue myös: Vapaavuori pettyi hallituksen tapahtumakieltoon - loppukesä Helsingin vilkkain, nyt odotetaan löysässä hirressä, saako elokuussakaan juhlia
Haavoittuvimpien joukossa asunnottomat ja päihdeongelmaiset
Epidemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien arvioidaan vaikuttavan erityisesti riskiryhmään kuuluvien, ikääntyneiden, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien sekä asunnottomien arjessa pärjäämiseen ja henkiseen jaksamiseen.
Tutkimuspäällikkö Laura Kestilä huomauttaa tiedotteessa, että kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset jäävät helposti digitaalisten palvelujen ulkopuolelle.
Kuormittavassa tilanteessa ovat myös monet lapsiperheet. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat THL:n mukaan ne perheet, joissa on ollut jo aiemmin ongelmia tai orastavia ongelmia.
THL pitää todennäköisenä, että tilanteen pitkittyessä sosiaalihuollon palvelut ruuhkautuvat ja toimeentulotuen tarve kasvaa.
Lisää aiheesta: Kuntosaleilla käy oireettomia tartuttajia todennäköisesti päivittäin – tartunnan riskiä on vaikea arvioida, kun mekanismeja ei täysin tunneta
Useita riskejä liittyy vaikutusarvion mukaan myös sosiaali- ja terveysalan henkilöstön toimintakykyyn. Henkilöstöä on huolettanut muun muassa suojauksen riittävyys sekä asiakkaiden turvallisuus.
Henkilöstön mahdollisia tartuntoja pidetään myös merkittävänä riskinä järjestelmän kantokyvylle.
– Epidemian pitkittyessä myös henkilöstön väsymisen ja uupumisen riski kasvaa, Kimmo Parhiala sanoo.
Lue myös: Kuka saa tehohoitoa, jos paikoista on pula? Teho-osaston ylilääkäri vastaa: "On vaikeaa toteuttaa arviointia, jos kamppaillaan elämästä ja kuolemasta"
Mieliala voi laskea kesään mennessä
Väestön yleinen mieliala on johtavan asiantuntijan Vesa Jormanaisen mukaan kokonaisuudessaan kohtuullisen hyvä.
– Tulevaisuuden näkymien heikkeneminen sekä toimeentulo-ongelmien paheneminen saattavat kuitenkin näkyä mielialojen laskuna viimeistään kesällä, Jormanainen sanoo tiedotteessa.
Lue myös: Oletko sekaisin jo hengityssuojaimista ja kasvomaskeista? MTV selvitti, mihin tarkoitukseen mikäkin suojain sopii parhaiten
Kielteiset tunnetilat ja psyykkinen kuormitus näyttävät olevan yleisimpiä niiden keskuudessa, joilla oli terveysongelmia jo ennen epidemiaa.
Raportissa esitetyt arviot perustuvat THL:n asiantuntijoiden analyysiin, eri asiantuntijaverkostoissa esiin nousseisiin havaintoihin sekä THL:n ja Kelan rekisteriaineistoihin ja muihin kansallisiin tietolähteisiin.