Tehohoitokuormitus on "selvästi maltillisempaa" ja myös toteutuvat hoitojaksot ovat lyhyempiä kuin epidemiassa aiemmin, THL arvioi.
Suomen koronaepidemian hoidossa aiemmin käyttämä malli tartuntojen testaamisesta ja jäljityksestä ei enää suuressa osassa maata pysty hidastamaan tartuntojen leviämistä, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Arvio sisältyy lausuntoon, joka on toimitettu hallitukselle tiistain koronakokouksen alla. Hallitus neuvottelee Säätytalossa koronastrategian päivityksestä, jonka odotetaan valmistuvan myöhemmin.
THL:n mukaan tartunnanjäljitys pystyy hillitsemään epidemiaa, kun tartuttavuusluku on matala, tartuntoja on suhteellisen vähän, toiminta on viiveetöntä ja ihmiset noudattavat eritystä.
– Tällä hetkellä maassamme on useita alueita, joilla nämä eivät toteudu, ja toiminnan runsaan kuormittavuuden ja vaikuttavuustavoitteen vuoksi voimavaroja tulisi nyt suunnata toisin, laitos lausuu.
THL:n mukaan strategisten painopisteiden tulisi keskittyä rokotusten edistämiseen, väestön ohjaamiseen omatoimiseen kotieristykseen oireiden perusteella sekä aikuisväestön korkean tartuntariskin tilanteiden rajoittamiseen, kunnes ylikuormituksen uhka sairaaloissa väistyy.
Rokotukset erityisen tärkeitä riskiryhmäläisille
Päivitetyn arvion taustalla on koronaviruksen omikronmuunnos, joka leviää merkittävästi viruksen aiempia muotoja herkemmin. THL:n mukaan toisin kuin aiemmin, tartuntoja havaitaan lähes samoilla ilmaantuvuusluvuilla rokotetuilla kuin rokottamattomilla.