Ukrainan kriisi muutti EU:n viholliseksi Venäjällä – Putinin suosio huipussaan

Kesällä vain noin joka neljäs venäläinen kertoi suhtautuvansa myönteisesti EU:hun. Kielteisesti suhtautui 60 prosenttia.

Tieto selviää venäläisen Levada-keskuksen tekemistä mielipidemittauksista, jotka STT sai käyttöönsä. Riippumatonta Levadaa pidetään yhtenä Venäjän luotettavimmista tutkimuslaitoksista.

EU:n suosio on poikkeuksellisen alhaalla, sillä venäläisten mielikuvat unionista ovat olleet pitkään myönteisiä. Poikkeuksen on tehnyt vain Venäjän ja Georgian välinen sota, jolloin EU-vastaisuus kasvoi reilusti.

Levada-keskuskin joutui viranomaishampaisiin

– Levada-keskus on venäläinen, valtiosta riippumaton tutkimusjärjestö. Se on saanut nimensä perustajansa, sosiologi Juri Levadan mukaan.
– Keskus on erikoistunut sosiologiseen ja politiikan tutkimukseen. Säännöllistä mielipidemittausta on järjestön mukaan tehty vuodesta 1988 asti.
– Reilu vuosi sitten uutisoitiin, että venäläisviranomaiset olivat vaatineet Levada-keskusta rekisteröitymään "ulkomaiseksi agentiksi". Järjestön mukaan sen rahoituksesta kolme prosenttia tuli ulkomailta.
– Myöhemmin keskus ilmoitti, ettei se enää ota vastaan rahoitusta ulkomailta.

Vanhempi tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista pitää tuoreita lukuja hurjina.

– EU on muuttunut venäläisten silmissä enemmän viholliseksi.

Luvut ovat huono uutinen EU:lle, joka on pitkään vakuuttanut Venäjälle kumppanuuttaan ja sitä, ettei EU:n lähentyminen entisten Neuvostoliiton maiden kanssa ole Venäjää vastaan.

– Tämä ei selvästi ole mennyt läpi.

Tilastoista ilmenee, että venäläisten suhde Yhdysvaltoihin on ollut EU:ta ailahtelevampi. Erityisesti sotilasliitto Naton toiminta näyttää nostavan anti-amerikkalaiset tunteet pintaan, sillä Yhdysvaltojen epäsuosio on noussut esimerkiksi joidenkin Naton laajentumisten ja Serbian pommitusten aikaan.

– Naton ja Yhdysvaltojen välillä nähdään yhtäsuuruusmerkki. Myös Ukrainan kriisissä Nato-kysymys on keskeinen.

Sodat huippukohtia

Kun länsimaiden suosio matelee, presidentti Vladimir Putinin suosio on huipussaan. Levada-keskuksen tietojen mukaan 84 prosenttia venäläisistä antoi elokuussa Putinin toiminnalle hyväksyntänsä. Putin ylsi samanlaisiin lukemiin myös Georgian sodan aikana 2008, jolloin hän oli pääministeri.

– Kriisit ovat nostaneet kansallistunnetta. Toisaalta suosion huiput ovat jääneet aina lyhytkestoisiksi, Saari sanoo.

Ennen Ukrainan kriisiä Putinin suosio olikin selvässä laskussa. Vaikka Venäjän taloudella meni mukavasti, tyytymättömyys näytti levinneen sivistyneistöstä myös muihin kansanryhmiin. Saari arvioi, että syynä oli Putinin sisäpolitiikka, sillä korruptio on yhä kitkemättä eikä uudistuksia ole viety läpi.

– Usko loppui, että Putin pystyisi kolmannella presidenttikaudellaan tuomaan muutoksia, koska ei ole pystynyt aiemminkaan. Yleisesti ottaen Putinin suosion nousut ovat johtuneet ulkopolitiikasta ja laskut sisäpolitiikasta.

Kenelle kunnia kasvusta?

Putinin kannatus on 2000-luvun alusta lähtien ollut yli 60 prosentin, eli hän on ollut hyvin suosittu. Suosiota selittää Venäjän talouden huikea kasvu, joka alkoi Putinin noustua presidentiksi.

Suomen Pankilta saatujen tietojen mukaan vuonna 2000 keskipalkka oli Venäjällä 79 dollaria. Tänä vuonna se on 955 dollaria.

Talouskasvu ei kuitenkaan ole Putinin ansiota, sanoo Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen Bofitin neuvonantaja Laura Solanko.

– Kasvu on ollut lähes täysin Venäjän poliittisesta johdosta riippumatonta. Eniten sitä vauhditti raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan nousu.

Solanko uskoo, että Venäjä kestää Ukrainan kriisin aiheuttamat taloudelliset iskut, jos öljyn maailmanmarkkinahinta pysyy nykytasollaan. Mutta jos hitaan kasvun vuodet jatkuvat, se alkanee näkyä hallinnon suosiossa.

– Voidaan joutua tilanteeseen, jossa hallinnon täytyy vaihtua, tai sitten hallinto muuttuu sellaiseksi, ettei sitä voi vaihtaa.