Ukrainan kriisi auttaa Puolustusvoimia: "Valmiuteemme kohdistuu kriittisempi katse"

Nyt puolueet toivovat yhteisessä, keskiviikkona julkistetussa puolustuksen pitkän aikavälin haasteita käsittelevässä raportissaan, että Puolustusvoimat saisi 50 miljoonaa lisää vuonna 2016. Sen jälkeen rahoituksen pitäisi nousta asteittain vuoteen 2020 mennessä 150 miljoonaan euroon indeksikorotusten lisäksi.

Raha käytettäisiin ennen kaikkea materiaalihankintoihin, sillä muun muassa Hornet-hävittäjät vanhentuvat lähivuosikymmeninä. Ilman tätä lisäresurssia Puolustusvoimat kykenee täyttämään tehtävänsä vain muutaman seuraavan vuoden ajan, puolueet varoittivat selvityksessään.

Taustalla tässä yhteisessä halussa on se, että Suomen toimintaympäristössä on tapahtunut iso muutos vuoden, puolentoista vuoden ajan, SDP:n kansanedustaja Johannes Koskinen sanoi, viitaten Ukrainan kriisiin.

– Meidän puolustusvoimiemme valmiuteen ja toimintakykyyn kohdistuu paljon kriittisempi katse. Tämä on vaikuttanut asenteisiin, mielipiteet ovat yhdenmukaistuneet, Koskinen sanoi.

Puolustuksen haasteita selvittänyt työryhmä aloitti työnsä viime lokakuussa, lähes samaan aikaan kuin Ukrainan kriisi kärjistyi.

– Tiedämme kuinka nopeasti puolustuskyky saatetaan pahimmassa tapauksessa menettää. Ukraina ei menettänyt sitä lyhyessä ajassa, vaan se on laiminlyönyt pitkään oman puolustusvalmiuden. Näimme miten sitten kävi, ryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) sanoi.

Varuskuntia ei perusteta uudelleen

Uudet rahapäätökset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että jo tehdyt Puolustusvoimien säästöpäätökset peruttaisiin, puolustusministeri Carl Haglund (r.) sanoi. Puolustusvoimien viime vuosien säästöt ovat suurelta osin liittyneet siihen, että asepalvelukseen tulevat ikäluokat pienenevät. Jo suljettavaksi määrättyjä varuskuntia ei esimerkiksi nyt avata uudelleen, Haglund sanoi, vaikka rahaa olisi käytössä enemmän.

– Puolustusvoimauudistus oli varmasti välttämätön, vaikka se on ollut aika tuskallinen prosessi. Ei ole mitään järkeviä perusteita perua niitä uudistuksia, joita tässä puolustusvoimauudistuksessa on sovittu ja toimeenpantu, sehän on viittä vaille valmis. Näin jälkikäteen katsottuna voi olla, että (aiemmin tehty) säästö, joka kohdistui materaali-investointeihin, oli liian iso, Haglund sanoi.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) sanoi syyskuun alussa, että varuskuntien lakkauttamista pohditaan uudelleen, jos perussuomalaiset on mukana seuraavassa hallituksessa.

Mahdollisista lisärahoista päätetään ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen, Haglund korosti. Ilkka Kanervan mukaan ryhmän tarkoituksena on ollut antaa puolueille käyttöön tietopatteristo, jonka avulla ne voivat varautua nurkan takana odottaviin eduskuntavaaleihin ja hallitusneuvotteluihin.

Selvitystä tehneistä puolueista vain vasemmistoliitto jätti siihen eriävän mielipiteensä, jossa se arvosteli puolustusmenojen kasvattamista.