Orpo puolustaa puolustusmenojen nostoa miljardeilla: "Venäjä on osoittanut, mihin se on valmis"

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolustaa hallituksen linjaa toteamalla, että asiasta on käyty laajasti keskustelua parlamentaarisesti, eli kaikkien puolueiden kesken. 

– Hallituksella on valta tehdä päätökset Suomen puolustusmäärärahojen tasosta, kuten muistakin valtiontalouden kuluista. Olen itse halunnut ja pitänyt tärkeänä, että kaikki eduskuntapuolueet ovat saman ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilannekuvan piirissä ja siksi olemme ulko- ja puolustusministereiden kanssa järjestäneet useita parlamentaarisia keskusteluja kevään aikana, Orpo viestittää MTV Uutisille.

Orpo sanoi aiemmin, että puolustusmenoja ei tulisi rahoittaa lisävelalla tai veronkiristyksillä, vaan talouden ja työllisyyden kasvulla. Tarkemmin hän ei kommentoi puolustusmenojen rahoittamista.

– Ensiksikin on syytä muistaa, mistä tämä tarve tulee. Venäjä on hyökännyt Ukrainaan ja osoittanut sillä, mihin se on valmis omien imperialististen pyrkimystensä ajamiseksi, Orpo kommentoi.

Lue myös: Professori Eloranta puolustusmenojen rahoittamisesta talouskasvulla: En jaa pääministeri Orpon optimismia

Eduskunnan takahuone: "Ei voi olla niin, että piikki on auki" – mistä lisämiljardit puolustusmenoihin?

SDP ja keskusta tukevat

Oppositiopuolueista SDP ja keskusta kertovat tukevansa hallituksen tavoin Naton puolustusmenotavoitetta.

– Odotamme vielä lisätietoja yksityiskohdista, mutta keskustan mielestä Suomen on syytä sitoutua siihen, mitä Natossa yhdessä sovitaan. Kyse on myös omasta turvallisuudestamme, keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen viestittää MTV Uutisille.

Sdp on valmis kasvattamaan puolustusmäärärahoja Naton tavoitteen mukaisesti, mutta asiasta tulisi käydä perusteellinen parlamentaarinen keskustelu, sanoo Spd:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.

– Koska kyse on mittavasta sitoutumisesta, odotamme edelleen, että olisi jonkinlainen tapa varmistaa yhteinen parlamentaarinen sitoutuminen, Tuppurainen sanoo.

Tuppuraisen mielestä parlamentaarinen sitoutuminen voisi käytännössä tapahtua esimerkiksi tiedonanta- tai selontekomenettelyllä, jossa hallitus antaisi asiasta selonteon, jonka käsittelyn päätteeksi siitä äänestettäisiin eduskunnassa. 

Orpo on luvannut antaa Naton puolustusmenotavoitteesta pääministerin ilmoituksen kesäkuun Nato-kokouksen jälkeen. Pääministerin ilmoituksesta käydään eduskunnassa keskustelu, mutta ei äänestystä. 

Tuppurainen peräänkuuluttaa myös parlamentaarista keskustelua etenkin siitä, mitä 1,5 prosentin puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvät menot käytännössä tarkoittavat. Lisäksi Tuppurainen vaatii hallitusta avaamaan, miten puolustusmenot tullaan rahoittamaan.

– Maamme hallituksella, joka on käsitellyt asiaa muun muassa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, on ensisijainen vastuu kertoa, miten nämä rahoitetaan.

Hallitus päätti jo huhtikuun alussa, että puolustusmenot nostetaan kolmeen prosenttiin vuoteen 2029 mennessä, ja päätös on huomioitu julkisen talouden suunnitelmassa vuoteen 2029 asti. 

Oppositiossa kuitenkin pelätään, että puolustusmenojen kasvattaminen johtaa lisäleikkauksiin muualta.

Lisäpanostuksia maavoimiin

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi viime viikolla, että Suomi tukee Naton tavoitetta, ja että Suomen kannanmuodostuksen yhteydessä on keskusteltu myös oppositiopuolueiden kanssa parlamentaarisesti. 

Viikonloppuna etenkin vihreät kritisoi hallitusta siitä, että linjaus on tehty hätäisesti, eikä oppositiopuolueita ole kuultu riittävästi. Myös Sdp ja keskusta yhtyivät kritiikkiin viikonloppuna SK:n haastattelussa.

– Keskustelua tästä on käyty laajasti myös julkisuudessa sekä eduskunnassa ensin ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon että nyt puolustusselonteon yhteydessä, Orpo toteaa.

– Parlamentaaristen keskustelujen tarkoituksena on nimenomaisesti ollut antaa eduskuntapuolueille sama tilannekuva puolustuksen määrärahatarpeista ja niiden perusteista kuin hallituksellakin on, hän toteaa.

Iso menoerä puolustusmenojen lisäämisessä on maavoimien uudistus. Suomi on neuvottelemassa muun muassa uusien rynnäkköpanssarivaunujen yhteishankinnasta muiden pohjoisen Euroopan maiden kanssa.

Naton odotetaan päättävän virallisesti viiden prosentin tavoitteesta kesäkuun huippukokouksessa.

Lue myös:

VTV: Suomen julkisen talouden velkaantuminen huolestuttavaa

Mistä lisärahat puolustukseen? Orpo: Ei veronkorotuksia