Ruotsi aikoo kasvattaa puolustusmenojaan lähivuosien aikana. Muun muassa varusmiesten määrä sekä muiden maiden kanssa tehtävä yhteistyö lisääntyy.
Puolustusministeri Peter Hultqvist kertoo STT:lle kyseessä olevan korjausliike, jolla paikataan maan edellisten hallitusten tekemiä virheitä.
– Ruotsi vähensi puolustuskykyään paljon kylmän sodan lopun jälkeen. Mielestäni silloin vallassa olleet poliitikot menivät liian pitkälle, ja nyt yritämme korjata siitä syntynyttä ongelmaa, Hultqvist kertoo STT:lle Tukholmassa.
– Siihen on sijoitettava paljon rahaa. Sotilaallisen kyvyn rakentamiseen menee aikaa, ja se on pitkän aikavälin sitoumus, hän jatkaa.
Ruotsin puolustusbudjettia aiotaan kasvattaa viidellä miljardilla kruunulla vuodessa vuosina 2022–2025. Yhteensä 20 miljardin kruunun eli lähes 1,9 miljardin euron korotusten jälkeen puolustusmenot olisivat noin 1,5 prosenttia Ruotsin bkt:stä.
Tällöin Ruotsi olisi palannut 2000-luvun alun tasolle, käy ilmi Maailmanpankin ja Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutti Siprin tilastoista.
Puolustusbudjetin on arvioitu olevan noin 84 miljardia kruunua vuonna 2025 eli noin 7,9 miljardia euroa. Rahassa mitattuna se on siis lähes 2,5-kertainen verrattuna Suomen vuodelle 2020 ehdotettuun puolustusbudjettiin, joka on vajaat 3,2 miljardia euroa.
Puolustusministerin mukaan Ruotsi sijoittaa sekä maa-, meri- että ilmavoimiin. Kaluston lisäksi puolustusvoimien työntekijöiden määrä kasvaa. Hallitus kaavailee rahoittavansa uudistuksesta osan uudella pankkiverolla, kertoi muun muassa Ruotsin yleisradio SVT elokuun lopulla.
Varusmiesten määrä kaksinkertaistuu
Vuosittain koulutettavien varusmiesten määrä kaksinkertaistuu nykyisestä 4 000:sta 8 000:een. Ruotsi luopui vuonna 2010 valikoivasta asevelvollisuudestaan, mutta kokeilu jäi lyhytaikaiseksi. Sekä miehiä että naisia koskeva valikoiva asevelvollisuus otettiin jälleen käyttöön vuonna 2017.
Puolustusvoimien remontti aloitettiin jo kahta vuotta aiemmin vuonna 2015. Hultqvistin mukaan tuolloin päätettiin 33 miljardin kruunun lisäsijoituksista puolustukseen vuosina 2015–2021, mille nyt päätetyt asteittain lisättävät 20 miljardia kruunua ovat jatkoa.
Hultqvist vierailee loppuviikosta Suomessa ministerikollegansa Antti Kaikkosen (kesk.) luona. Ministerit keskustelevat maiden puolustusyhteistyöstä. Molemmat ministerit ovat perjantaina puhujina turvallisuuskonferenssissa Kouvolassa.
Hultqvist uskoo Ruotsin ja Suomen jo ennestään tiiviin puolustusyhteistyön lisääntyvän entisestään tulevaisuudessa.
– Strategiamme on kehittää yhteistyötämme muiden maiden kanssa, ja eniten operaatioita teemme juuri Suomen kanssa, Hultqvist kertoo.
– Tulevaisuudessa harjoittelemme yhdessä entistä enemmän, minkä lisäksi olemme muuttamassa lainsäädäntöä siten, että voimme ottaa vastaan apua Suomelta tai lähettää apua Suomelle kriisitilanteessa, hän jatkaa.
Lue myös: Niinistö vaati suoraa keskustelua EU:n turvatakuista – "Mitä se artikla todella tarkoittaa?"
Venäjän tekemiset muuttivat turvallisuustilannetta
Hultqvist ei haastattelussa lähde spekuloimaan sillä, millaiseen kriisitilanteeseen tai mahdolliseen sotaan näillä uudistuksilla valmistaudutaan mutta mainitsee Venäjän viimeaikaisen toiminnan syynä turvallisuustilanteen muutokselle Pohjoismaissa.
Georgian sota vuonna 2008, Krimin miehitys vuonna 2014 ja Itä-Ukrainan yhä edelleen jatkuva sota ovat vaikuttaneet puolustusajatteluun Ruotsissa asti, ja Hultqvistin mukaan ne ovat muuttaneet koko Skandinavian turvallisuustilannetta.
– Jos jotain tapahtuisi meidän osassamme Eurooppaa, se vaikuttaisi sekä Baltian maihin että Pohjoismaihin, ministeri sanoo.
Ruotsin puolustusvoimat oli 2000-luvun alussa kansainvälisen rauhanturvaajaorganisaation maineessa, sillä arvostelijoiden mukaan määrärahojen leikkausten vuoksi sen voimavarat eivät enää riittäneet maanpuolustukseen. Hultqvistin mukaan suunta on muuttunut.
– Yleinen mielipide Ruotsissa ei koskaan hyväksynyt sitä, että puolustusvoimiamme kehitetään kansainvälisiä operaatioita varten. Uskon ruotsalaisten olevan sillä kannalla, että maanpuolustus on ykkösasia. Ruotsin puolustusvoimat on olemassa puolustaakseen Ruotsia.