Ujuni Ahmedia solvattiin rasistisesti, mutta poliisi ja syyttäjä pitivät tekoa liian vähäisenä tutkittavaksi – sitten apulaisvaltakunnansyyttäjä puuttui asiaan

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut kunnianloukkauksesta naisen, joka solvasi rasistisesti ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmedia Instagramissa kaksi ja puoli vuotta sitten.

Alun perin aluesyyttäjä oli päättänyt, että tapauksen tutkinta lopetetaan, koska hänen ja poliisin tutkinnanjohtajan mukaan se oli liian vähäinen tutkittavaksi. STT uutisoi syyttäjän päätöksestä kevättalvella 2021.

Tapahtumaketju sai alkunsa, kun Ahmed kirjoitti loppuvuodesta 2020 Instagramissa kommentin erään artistin kaikille näkyvään päivitykseen, jonka alle oli virinnyt pitkä kommenttiketju kulttuurisesta omimisesta. Ahmed kirjoitti muun muassa, että haitalliset toimintamallit ovat usein tiedostamattomia, ja niistä pitäisi puhua Suomessa enemmän.

Tähän toinen Instagram-käyttäjä vastasi "Voi vittu teitä neekereitä". Ahmed teki asiasta rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta.

Helmikuussa 2021 aluesyyttäjä Martina Rännälä päätti tutkinnanjohtajan esityksestä, että esitutkinta lopetetaan. Päätöksen mukaan syyttäjä tulisi jättämään asiassa syytteen nostamatta vähäisyysperusteella. Rännälä korosti tuolloin STT:lle, että siinä oli kyse asian rikosoikeudellisen merkityksen arvioinnista.

– Olen katsonut, että epäilty teko on tässä tapauksessa ollut rikosoikeudellisesti kokonaisuutena arvostellen vähäinen omassa rikoslajissaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kommentin kirjoittaminen olisi ollut täysin asiatonta, eikä kenenkään pitäisi kirjoittaa tällaisia kommentteja millekään alustalle, hän sanoi.

Useita kanteluja valtakunnansyyttäjälle

Neljä yksityishenkilöä ja yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman kantelivat aluesyyttäjän päätöksestä valtakunnansyyttäjän toimistoon. He arvostelivat syyttäjän näkemystä teon vähäisyydestä ja vetosivat muun muassa Suomea velvoittavaan kansainväliseen sääntelyyn rasismin kitkemiseksi.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe kumosi aluesyyttäjän päätöksen, hylkäsi tutkinnanjohtajan vähäisyysperusteisen rajoittamisesityksen ja määräsi jutun uuteen syyteharkintaan Etelä-Suomen syyttäjäalueelle.

Poliisin tutkinnanjohtaja ja aluesyyttäjä olivat perustelleet tutkinnan lopettamista vähäisyysperusteella ensisijaisesti sillä, että teon aiheuttama haitta oli jäänyt vähäiseksi, eikä Ahmedkaan ollut vaatinut asiassa korvauksia. Apulaisvaltakunnansyyttäjä arvioi asiaa toisin.

– Perusteluissa on arvioitu haitan vähäisyyttä vain korvausvaatimusten puuttumisella, eikä teon muihin haittoihin ole otettu rajoittamispäätöksen perusteluissa kantaa. Ottaen huomioon, että kunnianloukkausrikos kohdistuu yksityishenkilön kunniaan, ei teon vähäisyyttä voida perustella yksinomaan sillä, ettei asiassa ole näytetty syntyneen konkreettisia vahinkoja, Rappe katsoi päätöksessään.

Lue myös: Näin ulkomaiset mediat ovat uutisoineet Junnilan äärioikeistokytköksistä – "Uuden hallituksen PR-päänsärky"

Julkisuutta arvioitiin eri tavoin

Rappe oli eri mieltä tutkinnanjohtajan ja syyttäjän kanssa myös siitä, kuinka laajaa julkisuutta kommentti ehti saada. Aluesyyttäjän mukaan kommentti ehti olla näkyvillä enintään 20 minuuttia ennen kuin se poistettiin, minkä lisäksi hänen mukaansa kommentti oli hukkunut julkaisuun tulleiden uusien kommenttien sekaan.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, että arvioinnissa ei ollut huomioitu kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja.

– Vähäisyyden perusteluissa ei kuitenkaan ole otettu huomioon, että kysymys on ollut erään julkisuuden henkilön Instagram-julkaisun kommentoinnista, jonka voi olettaa olleen laajan yleisöpiirin nähtävissä. Lisäksi myös Ahmed on julkisuudessa tunnettu henkilö, mitä ei rajoittamispäätöksen perusteluissa myöskään ole otettu huomioon, Rappe katsoi.

Jutun uudeksi syyttäjäksi määrätty aluesyyttäjä Saara Tiittanen nosti syytteen kunnianloukkauksesta kommentin kirjoittanutta nelikymppistä naista vastaan. Tiittasen mukaan pääsyitä syytteen nostamiseen olivat kommentin saama julkisuus sekä se, että siinä käytetty sana oli itsessään hyvin rasistinen.

– Kyseessä oli julkinen, netissä saatavilla ollut kommentti. Useita henkilöitä oli seuraamassa keskustelua ja myös heti kommentoimassa siihen. Oli selvää, että vaikka kommentti poistettiin, se ehti levitä useamman eri henkilön tietoon ja kun asianomistaja oli itse mukana keskustelussa, se pystyttiin yhdistämään suoraan häneen, Tiittanen kertoi STT:lle.

Lue myös: Orjuuden perintö vaikuttaa Yhdysvalloissa mustien elämään päivittäin, sanoo YK:n asiantuntijaryhmä

Nainen kiisti halventamistarkoituksen

Toukokuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi naisen 20 päiväsakkoon, joista koituu hänen tuloillaan maksettavaa 180 euroa.

Nainen kiisti syytteen ja sanoi, ettei hänen tarkoituksensa ollut halventaa Ahmedia eikä hän ollut mieltänyt näin tehneensä. Oikeudelle nainen kertoi, että hänellä oli "mennyt hermot" kulttuurista omimista koskevassa keskustelussa ja hän oli vastannut Ujunille suoraan ajattelematta asiaa.

– Käräjäoikeus toteaa, ettei tarkoitustahallisuutta edellytetä. Lisäksi neekeri-sana on nykyisin rasistinen ilmaus, ja (syytetyn) on täytynyt se ymmärtää. Vaikka hän on kertomansa mukaan toiminut ajattelematta asiaa, (syytetty) on menettelyllään syyllistynyt siihen kunnianloukkaukseen, josta syyttäjä on vaatinut hänelle rangaistusta, oikeus kirjoitti tuomiossaan.

Tuomio on lainvoimainen.

Vaikka prosessi oli pitkä ja monipolvinen, Ahmed on tyytyväinen, että asia selvitettiin kunnolla. Hän korostaa, että tapauksen merkitys ei ole yhdessä sanassa, vaan taustalla olevassa laajemmassa pyrkimyksessä kaventaa ihmisten osallistumista julkiseen keskusteluun vihapuheella ja rasistisilla ilmaisuilla.

– Tällä tuomiolla on merkitystä kaikille ihmisille, jotka tekevät julkista työtä. Se lähettää signaalin ja varmasti madaltaa myös monelta muultakin kynnystä tehdä rikosilmoitus, hän uskoo.

Lue myös: Käytätkö tietämättäsi rasistista kieltä? – Viattomaksi tarkoitettu kysymys voi tuntua vastapuolesta pahalta