Otso ei ollut pysyä rautalampilaisella "luistinradalla" tiellä, avuntulossa kesti 12 tuntia – "Ei nastarengaskaan paljon auta"

Ajokeli ja teiden liukkaus ovat jokavuotinen puheenaihe autoilijoiden keskuudessa. Näyttää olevan selkeää, että mitä kauemmas pääväylistä mennään, sitä heikommin teiden kunnossapitoon on varauduttu.

Yksi esimerkki vaarallisen liukkaasta tiestä saatiin Pohjois-Savon Rautalammilla vuodenvaihteessa, jossa Hankamäentie oli jäätynyt pelottavan kirkkaaseen jääpeitteeseen.

Kuvan tiestä ottanut paikallinen Otso Markkanen kuvailee, että tie oli todella liukas.

– Ei nastarengaskaan paljon auta, kun tien muotokin on pyöreä. Ei siinä tahdo pysyä millään, nelivetoisella pakettiautolla matkaa taittava Markkanen kertoo.

Auto jumissa, eikä kunnossapitoa kuulu

Isoin ongelma Markkasesta on se, ettei jäätä kunnossapidossa ennakoida ja tarvittaessa korjata riittävän ripeästi.

Esimerkin hän antaa viime sunnuntailta, kun mainitulla tiellä oli auto poikittain rinteessä. Markkanen ilmoitti jäisestä tiestä Tienkäyttäjän linjaan kello yhdeksän aikoihin aamulla, mutta vasta iltayhdeksän aikoihin paikalla karhennettiin jääpintaa ja lisättiin hiekkaa rinteisiin.

– Minusta on aika kohtuuton aika 12 tuntia, erityisesti kun ilmoitetaan, että siellä on auto jumissa rinteessä, hän toteaa.

Onko tiesi aivan jäässä? Lähetä meille kuva tai video tiestä, joka sopisi paremmin luistimille kuin kumipyörille. Kuvat ja videot voi toimittaa Whatsappilla numeroon 0405785504 tai sähköpostilla uutiset@mtv.fi.

WhatsApp_MTV3_Stripe_

"Sivutiet jäävät oman onnensa nojaan"

Markkasesta tuntuu, että tilanne heikkenee vuosi vuodelta.

– Rahat menevät pääväylien kunnossapitoon ja nämä sivutiet jäävät oman onnensa nojaan.

Vaikka kyse voisikin olla syrjäkylistä, Markkanen korostaa, että tiellä on päivittäistä liikennettä, koulukyydeistä ja puuajoista lähtien. Ajokuntoinen tie arjen kannalta on tarpeen.

Vaikka hän ei ole koskaan mottiin joutunut jäisen tien vuoksi, muistuttaa hän, että kiertotie voi tarkoittaa pitkääkin koukkausta. Jäisen tien edessä on tehtävä harkinta, kääntyykö takaisin vai lähteekö yrittämään.

Kilpailutukset kostautuvat?

Erityistä kritiikkiä Markkanen antaa sille, että muuttuviin säätilanteisiin ei reagoida ennakoivasti. Jos talvella sataa lumelle vettä ja sää on pakastumassa, voisi tilanteeseen yrittää puuttua vielä sulan aikaan.

Nyt tilanne hänen mukaansa on se, että peilijäistä tietä hiekoitetaan, ja pahimmillaan ensimmäinen iso auto pöllyttää hiekat tien sivuun.

Hän katsoo, että tilanteen taustalla ovat kilpailuttamiset, joissa yhä halvemmalla tehdessä syrjätiet uhkaavat jäädä paitsioon.

– Valitettava tosiasia, että kun pitää tehdä paljon halvalla, niin jossain vaiheessa jokin alkaa lepsumaan. Se kostautuu jossain vaiheessa.

Ymmärrystä urakoitsijoille

Markkasella on kuitenkin ymmärrystä urakoitsijoille. Samalla kun tilaajat vaativat edullisuutta, paikalliset tienkäyttäjät valittavat teiden kunnosta.

– Urakoitsijat ovat puun ja kuoren välissä, ei käy kateeksi.

Hän kysyy, eikö teiden kunnossapitäjille voisi antaa vapaampia käsiä teiden kunnossapidossa. Urakoitsijoilla on monesti hyvä paikkakohtainen tietämys, joten ennakointi säätilan muutoksiin olisi parempi. Heillä olisi Markkasesta paremmat edellytykset puuttua salakavalasti syntyvään liukkauteen, kun tekeminen ei olisi kiinni työnjohdolta tulevista käskyistä.

Liikenteen asiakaspalvelu: Tänä vuonna tullut vähemmän liukkausilmoituksia

Tekninen asiantuntija Suvi Aho Väyläviraston, ELY-keskusten ja Fintraffic Oy:n Liikenteen asiakaspalvelusta kertoo, että tänä vuonna marraskuun ja tammikuun välisenä aikana on tullut vähemmän ilmoituksia teiden liukkaudesta kuin edellisenä talvena samana ajankohtana. Kun viime alkutalvena ilmoituksia tuli noin 6000, on niitä tänä talvikautena tullut samassa ajassa 5600.

Aho arvioi, että ilmoitusten perusteella liukkauden määrä teillä vaikuttaa olevan suhteellisen tasainen vuosittain.

Aho kertoo, että urakoitsijat ovat yleensä hyvin tietoisia siitä, millä alueella on liukkaat keliolosuhteet, mutta toisinaan keinot ovat vähissä. Joissain olosuhteissa tien liukkauteen voi olla vaikea puuttua.

Aho kertoo, että toisinaan urakoitsija voi olla niin työllistetty, että syrjäisempiä teitä ehditään hoitaa vasta huomattavan myöhään. Esimerkiksi kelin muuttuessa nopeasti, priorisoidaan ensin pääteiden hoitoa ja vasta sitten siirrytään alemmalle tieverkolle.

– Tiet on jaettu talvihoitoluokkiin, ja maaseudun hiljaiset tiet joutuvat joskus odottamaan hoitoa pitkään, hän myöntää.

Katso myös: Suomen kahdeksan surkeinta kylätietä on valittu. Katso videolta, miten karmeaan kuntoon osa teistä oli päässyt viime syksynä.

1:14
Suomen surkeimmista kyläteistä koostettiin seinäkalenteri, joka luovutettiin liikenneministeri Timo Harakalle.

4.1.2023 kello 16.15 korjattu otsikosta Rautalammilla asuvan kirjoitusasu rautalampilaiseksi.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja