Uber-kuski hämmästyneenä: Miksi yhteiskunta käyttää suuria summia Kela-kyyteihin takseilla?

Digitaalisten kyytipalvelujen ja jakamistalouden eteneminen on väistämätöntä, arvioi kaksi pääkaupunkiseudulla toimivaa Uber-kuljettajaa. 

Palvelun kiistanalaisuuden vuoksi he eivät esiinny tässä jutussa omilla nimillään.  

-Omat autot vähenevät, ja Uberin kaltaiset palvelut ja lyhytaikaiset vuokra-autot lisääntyvät, sanoo pitkän uran taksinkuljettajana tehnyt Martti (nimi on muutettu).  

Martti päätti taksiuransa jälkeen siirtyä kokonaan toiselle alalla. Hän kyllästyi muun muassa juopuneiden kyyditsemiseen ja väkivallan uhkaan. 

Nykyisin hän ajaa päätyönsä ohella Uberia muutamia tunteja päivittäin.  
Uber yhdistää kuljettajan ja asiakkaan älypuhelimella. Sekä kuljettaja että matkustaja voivat arvostella toisensa.  

Martin mukaan tyypillinen asiakas on 20-40-vuotias. Esimerkiksi opiskelijat ja turistit käyttävät palvelua.  

-Erästä nykyään ministerinä olevaakin olen kerran kyydinnyt, ja rouva oli oikein tyytyväinen palveluun.

  
Ei luppoaikaa tolpalla  


Olli (nimi muutettu) aloitti osa-aikaisena Uberin kuljettajana viime heinäkuussa. Hän lähti mukaan uteliaisuudesta, mutta työn tuomat sosiaaliset kontaktit motivoivat jatkamaan.  

Hän pitää nykytaksien hinnoittelua liian korkeana ja ihmettelee, miksi suuri osa autoista seisoo osan aikaa käyttämättöminä tolpalla.  

-Tällä hetkellä taksilla ajavat ne, joilla lompakko kestää tai joku muu maksaa.  

 Olli näkee, että tulevaisuudessa joukkoliikenne, taksit ja erilaiset muut kuljetuspalvelut täydentävät toisiaan. Hän muistuttaa, että hallituksen kärkihankkeissa digitaalisuus on nostettu tärkeäksi osa-alueeksi.  

Olli uskoo, että Uberin tyyppiset palvelut voivat pitkällä aikavälillä nakertaa perinteisten taksien leipää, ellei taksiala uudistu. Hän pitää Uberin perustoimintoa eli älypuhelinsovellusta hyvin tehokkaana keinona järjestellä kyydit.  

Kummankin kuljettajan mielestä taksiluvat tulisi vapauttaa, jolloin kilpailu kovenisi. He näkevät, että vapaammassa kilpailussa menestyjät jäisivät eloon ja heikommat markkinamekanismi korjaisi pois.  

He pitävät hyvänä esimerkkinä bussiliikenteen vapauttamista, jolloin Onnibusin tulo markkinoille pakotti vanhat liikennöitsijät laskemaan hintoja.  

-Myös lentojen hinnoittelu oli aikoinaan erittäin säädeltyä. Kun sitä vapautettiin, lentämisestä tuli lähes jokaisen huvia, Olli sanoo.  

He eivät usko, että taksilupien vapauttaminen tappaisi maaseudun kuljetuspalveluja, kuten joissain puheenvuoroissa on esitetty.

Martti ihmettelee, miksi yhteiskunta käyttää suuria summia rahaa esimerkiksi takseilla hoidettaviin Kela-kyyteihin.  

-Palveluja voisi tulla maaseudulla päinvastoin enemmän, etenkin kun vanhoja bussi- ja junavuoroja karsitaan. Se auttaisi myös työttömiä.  

Lue myös:

    Uusimmat