Uusia yrittäjiä tarvittaisiin etenkin Etelä-Karjalaan, Pohjanmaalle, Kymenlaaksoon ja Etelä-Savoon.
Maaseudulla voi olla vaikeaa saada taksia. Kaikkein hankalinta se on arkiöisin.
Taksiyrittäjät hakeutuvat alueille, joilla liiketoiminta on kannattavinta – eli kasvukeskuksiin. Yrittäjät myös ikääntyvät, eikä uusia kuljettajia saada riittävästi etenkään syrjäseuduille.
– Maaseutu tyhjenee ja kyydit vähenevät. Enää ei myöskään ole sääntelyä, joka määritteli taksien toimialueet. Autoilijoista on tullut yrittäjiä, joiden on laskettava, missä kannattaa ajaa ja milloin kannattaa valvoa. Nyt ollaan murroksessa ja etsitään hyviä tapoja hoitaa kuljetuksia tasapuolisesti, kuvaa Taksiliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelsson.
Suomessa on hänen mukaansa jo kuntia, joissa ei ole kirjoilla yhtään kokonaista taksiautoa tuhatta asukasta kohden. Maakunnista Etelä-Karjalassa on vain 1,9 taksia tuhatta asukasta kohden. Pohjanmaalla vastaava luku on 2, Kymenlaaksossa 2,3 ja Etelä-Savossa 2,5.
Eniten takseja on pääkaupunkiseudulla. Myös Lapin tilanne on hyvä turismin vuoksi: Lapissa takseja on tuhatta asukasta kohden lähes viisi.
Kela-kyytejä ajaa vain osa takseista
Taksiyrittäjät keskittyvät nykyään kaupunkeihin, ja maalla toiminta nojaa osaltaan yhteiskunnan ostamiin kyyteihin. Näitä ovat Kela-taksikuljetukset ja ohjattu joukkoliikenne: kunta ostaa esimerkiksi asiointikyytejä keskustaan.
Mickelssonin mukaan Kela-kyydeissä on kannattavuusongelmia, ja niitä ajaa vain osa yrittäjistä. Ne eivät kiinnosta nopeita voittoja haluavia yrittäjiä tai Uberin ja Boltin kaltaisia alustatalouden toimijoita.
Kela-kyyteihin haetaan autoja kaukaakin, joten taksin saaminen voi kestää kauan.
– Enää ei ole pakko lähteä, vaikka kutsu tulee, mutta keikka ei kannata. Se on vapauden toinen puoli, Mickelsson toteaa.
Hänestä maaseudun taksipula ratkeaa vain miettimällä, miten yrittäjyydestä saadaan kannattavaa.
Kokenut yrittäjä palauttaisi päivystysvuorot
Maalla taksin saaminen voi olla jo mahdotonta arkiyönä, jos ennakkotilausta ei ole.
– Aikaisemmin tämä ei ollut ongelma, kun lakiin ja lupaehtoihin liittyi päivystysvelvollisuus. Paikallisyhdistys teki ajovuorolistoja, ja määrättiin tietty auto päivystämään tiettynä aikana. Kun laki uudistettiin, velvollisuus poistui, kertoo taksiyrittäjä Reijo Volanen Mäntyharjulta.
Hän ottaisi päivystykset takaisin, mutta ei usko, että moni muu tähän enää suostuisi. Arkiyövuorojen ajaminen ei ole Mäntyharjullakaan kannattavaa, vaikka kyseessä on kesäisin vilkas mökkikunta. Hiljaisten aikojen päivystys on muutaman taksiyrittäjän varassa. Nyt meneillään on puolivuotinen kokeilu taksien päivystyslisästä.
– Lähdimme kollegan kanssa ajamaan asiaa ja kysyimme, haluaako Mäntyharju säilyttää taksipalvelun ympärivuorokautisena. Haimme päivystyslisää, jotta saisimme lisää osallistujia hiljaisten aikojen päivystykseen. Siinä emme onnistuneet, Volanen kertoo.
Kesällä selviää, haluaako kunta jatkaa kokeilua. Volanen on kuitenkin itse jo eläkeiässä, ja hänen on tarkoitus lopettaa liikennöinti.
Volasta huolestuttaa ympärivuorokautisen taksipalvelun päättyminen maalla. Kuka kuljettaa lapsiperheen kotiinsa, jos auto hajoaa pakkaseen? Tai yksinäisen vanhuksen lääkäriin, jos ambulanssi ei ota kyytiin, eikä taksia ole tarjolla?
Volanen on toiminut taksiyrittäjänä 1980-luvulta asti.
– Tässä työssä ei ole samanlaisia päiviä, hän summaa.