Uusia yrittäjiä tarvittaisiin etenkin Etelä-Karjalaan, Pohjanmaalle, Kymenlaaksoon ja Etelä-Savoon.
Maaseudulla voi olla vaikeaa saada taksia. Kaikkein hankalinta se on arkiöisin.
Taksiyrittäjät hakeutuvat alueille, joilla liiketoiminta on kannattavinta – eli kasvukeskuksiin. Yrittäjät myös ikääntyvät, eikä uusia kuljettajia saada riittävästi etenkään syrjäseuduille.
– Maaseutu tyhjenee ja kyydit vähenevät. Enää ei myöskään ole sääntelyä, joka määritteli taksien toimialueet. Autoilijoista on tullut yrittäjiä, joiden on laskettava, missä kannattaa ajaa ja milloin kannattaa valvoa. Nyt ollaan murroksessa ja etsitään hyviä tapoja hoitaa kuljetuksia tasapuolisesti, kuvaa Taksiliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelsson.
Suomessa on hänen mukaansa jo kuntia, joissa ei ole kirjoilla yhtään kokonaista taksiautoa tuhatta asukasta kohden. Maakunnista Etelä-Karjalassa on vain 1,9 taksia tuhatta asukasta kohden. Pohjanmaalla vastaava luku on 2, Kymenlaaksossa 2,3 ja Etelä-Savossa 2,5.
Eniten takseja on pääkaupunkiseudulla. Myös Lapin tilanne on hyvä turismin vuoksi: Lapissa takseja on tuhatta asukasta kohden lähes viisi.
Kela-kyytejä ajaa vain osa takseista
Taksiyrittäjät keskittyvät nykyään kaupunkeihin, ja maalla toiminta nojaa osaltaan yhteiskunnan ostamiin kyyteihin. Näitä ovat Kela-taksikuljetukset ja ohjattu joukkoliikenne: kunta ostaa esimerkiksi asiointikyytejä keskustaan.
