Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) esityksen mukaan taksiliikenne avattaisiin kilpailulle. MTV Uutiset listasi, mitä tämä tarkoittaisi käytännössä.
1) Taksiyritykset saisivat itse määritellä hintansa. Mitkä ovat vaikutukset?
Vaikka hintasääntelystä luovutaan, hinta tai määräytymisperuste on ilmoitettava asiakkaalle etukäteen. Miten hinta on asiakkaalle ilmoitettava, sen määrää liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.
Takseihin saattaisi esimerkiksi tulla määräys liimata hinnastonsa auton takaikkunaan tai taksin hinnan voisi nähdä jo tilatessa autoa digitaalisesti vaikkapa kännykkäsovelluksen kautta.
2) Laskevatko vai kallistuvatko taksikyytien hinnat?
– Uskon, että hinnat laskevat kilpailun myötä. Tämä on nähty niin rautatie - kuin bussimarkkinoillakin, arvioi johtaja Laura Vilkkonen Liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Liikenneministeriöstä kerrotaan, että Trafi voi velvoittaa kuljettajat ilmoittamaan asiakkaille, jos matkan hinta ylittää tietyn hintakaton.
Trafin määräys ei olisi tulossa heti käyttöön, vaan siihen voitaisiin turvautua, jos hinnat karkaavat käsistä. Ministeriössä kuitenkin uskotaan, että kilpailulla turvataan se, että Suomessa ei tule ryöstöhinnoittelua.
3) Uudistusta verrataan usein Ruotsin malliin, jota on myös kritisoitu muun muassa ryöstöhinnoittelun vuoksi. Onko tällainen pelkona Suomessa?
Ruotsin mallista on ollut liikkeellä ristiriitaista, jopa väärää tietoa, arvioidaan Liikenne- ja viestintäministeriöstä. Ministeriön mukaan Suomen tilannetta ei ole järkevää verrata siihen, mitä tapahtui Ruotsissa 1990-luvulla.
Suomessa ministeriö arvioi, että tilanne on Ruotsissa on kehittynyt roimasti vuosien saatossa. Vuonna 2015 tuli voimaan laki, jonka mukaan kuljettajan tulee vahvistaa matkan hinta etukäteen, jos matkan kokonaishinta ylittää 500 kruunua (n. 56 euroa).
Ruotsin liikenneviranomaisen viime vuonna tehdyssä kyselytutkimuksessa selviää, että valtaosa vastaajista (74 %) piti taksien hintatasoa kohtuullisena.
4) Tuleeko taksi nopeammin vai hitaammin kuin nyt?
– Arvioni on, että nopeammin, kun tarjontaa on enemmän ja kilpailu perustuu pitkälti palvelun laatuun. Uskon, että kilpailun lisääntyessä yrittäjät tulisivat kehittämään mm. digitaalisia sovelluksia asiakkaiden palvelun parantamiseksi, sanoo Laura Vilkkonen Liikenneministeriöstä.
5) Mistä taksi vastaisuudessa tilattaisiin?
Taksin voi tilata jo nyt usealla tapaa. Uudistuksen myötä digitaaliset sovellukset luultavasti lisääntyisivät. Perinteinen puhelimella taksin tilaaminen tulee kuitenkin myös säilymään rinnalla, samoin luultavasti jonkinnäköiset välityskeskukset.
Uudistuksen jälkee taksilupia ei sidottaisi asemapaikkaan vaan se olisi valtakunnallinen. Näin ollen esimerkiksi Helsinkiin ajanut järvenpääläinen taksi saisi ottaa vapaasti asiakkaita kyytiinsä myös Helsingissä. Nyt vieraan paikkakunnan taksit saavat ottaa kyytiinsä vain taksiasemilla odottavia asiakkaita.
Liikenneministeriö arvioi, että uudistuksen myötä tyhjät ajot vähenisivät.
Taksiliitto täsmentää, että tälläkin hetkellä taksin saa ottaa "käsipystynä" lennosta, jos liikenteessä on vapaa, asemapaikallaan liikennöivä auto. Tällä hetkellä Suomessa taksikuljettajat eivät kuitenkaan yleensä aja vapaina ympäriinsä etsien asiakkaita kuten vaikkapa New Yorkissa tai Lontoossa tapahtuu.
– Ruuhkautumisen tai ympäristön kannalta se ei olisi ideaalia, että taksit ajaisivat ympyrää. Jos ei ole asiakkaita, mennään asemalle, sanoo tekninen asiantuntija Ville Jaakola Taksiliitosta.
6) Miten taksiala muuttuu?
Uudistukseen on ladattu paljon. Kilpailun toivotaan laskevan hintoja, parantavan palveluita, tuovan alalle uusia yrittäjiä sekä mm. digitaalisia innovaatioita.
Liikenneministeriön optimistisimmissa arvioissa taksinkäyttäjien määrät tulevat nousemaan merkittävästi, jos hinnat laskevat ja taksiyrittäjät onnistuvat erottautumaan muista palveluntarjoajista.
Liikenneministeriössä ei uskota, että uudistuksen myötä taksit keskittyisivät kasvukeskuksiin ja vastaavasti syrjäseudut tyhjenisivät takseista. Yrityskohtainen taksilupa antaa mahdollisuuden erilaisten kuljetusten yhdistelyyn, jolloin haja-asutusalueiden liikennöintiä voidaan hoitaa osana muuta liiketoimintaa.
Taksiliittoa puolestaan huolettaa haja-asutusalueiden palvelujen turvaaminen uudistuksen toteutuessa.
7) Millaista valvontaa tarvitaan?
Toimilupasysteemi lähtee siitä, että yritykselle on edelleen omat vaatimuksensa, jotka ovat samantyyppiset kuin tälläkin hetkellä.
Yritysellä itsellään on velvollisuus valvoa omia työntekijöitään. Yritys saisi muun muassa vaatia rikosrekisteriotteen kuljettajiltaan. Trafi puolestaan valvoo toimiluvan haltijoita ja jos yrityksissä ilmenee rikkomuksia, voidaan toimilupa ottaa pois.
Myös erilaisten digitaalisten sovellusten odotetaan tuovan turvaa taksin käyttämiseen. Kun asiakas saa tiedot kuljettajasta, hinnasta tai auton reitistä puhelimeensa, nostaa se luottamusta kuljettajaa sekä hinnoittelua kohtaa.
8) Ovatko Uber-välityspalvelun kuljettajat uudistuksen myötä laillisia?
Eivät automaattisesti.
Uber voisi yrityksenä hakea lupaa, mutta laissa on edelleen useita velvotteita välityspalveluille. Välityspalvelu vastaa muun muassa siitä, että kuljettajat eivät ylitä 10 000 euron vuosikattoa, joka on määrätty pienimuotoisen toiminnan rajaksi. Kyseiseen liikevaihtoon asti kuljettaja ei tarvitsisi toimilupaa.
Välityspalveluille on asetettu myös velvollisuus avata sähköiset järjestelmänsä jossain määrin kilpailijoille. Ajatuksena, että tulevaisuudessa liikennealalla olisi kokonaisia palveluketjuja tarjoavia toimijoita. Tällöin järjestelmien pitäisi keskustella keskenään.
Lähteet:
Liikenne- ja viestintäministeriön Faktalehti 6/2016
Transportstyrelsen, Prissättning och pris- information vid taxiresor, 2014